Tunturikirjosiipi on tumma, korkeiden vuorten kirjosiipi, jonka etusiivessä on selvät valkoiset täplät ja jonka takasiiven alapinnalla on tyveä kohti jatkuva suuri valkoinen merkki, huutomerkin tapainen. Se elää Alpeilla ja muilla Euroopan korkeilla vuoristoilla sekä Pohjois-Skandinaviassa.
Suojaisat vuorten rinteet ja kivikkoiset alppiniityt, joilla on soraa, kiviä ja kivikkoa, usein lapinvuokkotyynyjä; ylemmästä koivuvyöhykkeestä puurajan yläpuolelle, kaukana pohjoisessa merenpinnan tasolle asti.
Tuntomerkit
Siipiväli 27–29 mm (etusiiven pituus 13–15 mm). Yläpinta on mustanruskea ja tiheästi harmaakarvainen. Suippoissa etusiivissä on selvät, kirkkaan valkoiset täplät, lähes aina yhdeksän ulommassa siksak-juovassa, sekä kaksi pientä pitkänomaista täplää lähellä sisäreunaa. Takasiiven yläpinnalla ei ole valkoisia täpliä, korkeintaan himmeitä vaaleanharmaita varjoja. Takasiiven alapinta on oliivinruskea tai kellertävä, ja siinä on suuri, tyveä kohti jatkuva valkoinen keskitäplä, tummanharmaa sisäreuna ja pyöreä valkoinen täplä lähellä sisäreunaa.
Samannäköiset lajit
Tummakirjosiipi on yläpinnaltaan hyvin samanlainen; ne erottaa parhaiten takasiiven alapinnasta, jossa tummakirjosiiveltä puuttuu valkoinen huutomerkki. Lajilla Pyrgus cacaliae on alapinnalla vain himmeitä valkoisia täpliä. Huutomerkki yhdessä täplättömän takasiiven yläpinnan kanssa erottaa lajin muista kirjosiivistä.
Biologia
Alpeilla toukat syövät vain lapinvuokkoa (Dryas octopetala), vanhemmat syvällä sen tyynyissä; lapinvuokko on todennäköisesti ravintokasvi myös pohjoisessa. Munat munitaan ryhminä lehtien alle. Kehitys kestää kaksi vuotta: nuori toukka talvehtii ensimmäisen talven ja kotelo toisen, joten yksilömäärät vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen. Aikuiset ovat voimakkaita lentäjiä ja lämmittelevät mielellään soralla ja kivillä.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)135 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 32
Hheinäkuu: 93
Eelokuu: 1
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.
Lentoaika
Kesä–heinäkuussa.
Levinneisyys
Yleinen Nordlandin, Tromsin läänin ja Finnmarkin vuoristoalueilla; ulottuu pohjoisessa merenpinnan tasolle asti. Tavataan myös Etelä-Norjan vuoristoalueella, mukaan lukien Dovre (josta se kuvattiin 1800-luvulla), sekä vuonna 1990 Eidfjordissa Vestlandin läänissä.
Tilanne tässä maassaElinvoimainen RuotsissaLC (elinvoimainen)456 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 42
Hheinäkuu: 213
Eelokuu: 3
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.
Lentoaika
Lentoaika on kesäkuun kolmannesta tai neljännestä viikosta heinäkuun kolmanteen viikkoon, joskus myöhempään ja tilapäisesti syyskuuhun.
Levinneisyys
Tunturikirjosiipi tavataan Ruotsissa harvakseltaan Jämtlandin pohjoisimmasta osasta koko vuoristoa pitkin Torne Lappmarkin Pältsaniin. Norjassa laji tavataan Nordlandista Pohjois-Finnmarkiin, Suomessa vain Kilpisjärven lähimmillä tuntureilla.
Tilanne tässä maassaHyvin harvinainen Saksassa* (ei uhanalainen)77 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 3
Kkesäkuu: 51
Hheinäkuu: 20
Eelokuu: 3
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Toukokuun lopusta elokuuhun, Keski-Euroopassa enimmäkseen kesä–heinäkuussa. Kehitys kestää kaksi vuotta, joten runsaus vaihtelee usein suuresti vuodesta toiseen.
Levinneisyys
Alpit ja muut Euroopan korkeat vuoristot sekä Pohjois-Skandinavia. Saksassa aina hyvin harvinainen ja tavataan vain Baijerin Alpeilla.