Valkotäpläpaksupää on oranssinruskea paksupää, jonka reuna on tumma ja jonka vihreän tai okranvärisen takasiiven alapinnan hopeanvalkoiset täplät ovat teräväreunaiset. Sitä tavataan Luoteis-Afrikasta Euroopan ja lauhkean Aasian halki sekä Luoteis-Pohjois-Amerikassa.
Aurinkoinen, kuiva, niukkakasvinen maa, jossa on lyhyt nurmi: hiekkanummet, dyynit, kuivat niityt, kallioiset rannikot ja aroalueet, hiekka- ja soranottopaikat sekä tienpientareet; vuoristossa kivikkoiset, kukkarikkaat rinteet ja etelänpuoleiset kalliot noin 2 300 metrin korkeuteen asti. Kaukana pohjoisessa myös koivumetsien aukeat ja purojen rannat.
Tuntomerkit
Siipiväli 24–32 mm. Yläpinta on okranruskea tai oranssinruskea, reunoja kohti vahvasti harmaanruskean pölyttämä, ja molemmissa siivissä on kulmikkaita vaaleankeltaisia tai oransseja täpliä. Koiraalla on etusiivessä pitkä musta, pilkunmuotoinen tuoksusuomujuova, jonka keskellä on hopeanvalkoinen viiva. Naaras on tummempi ja täplät ovat suuremmat. Takasiiven alapinta on keltavihreä, vihreä tai okra, ja siinä on lukuisia tummareunaisia, kiiltäviä hopeanvalkoisia täpliä. Vuoristojen ja kaukaisen pohjoisen yksilöt (alalaji catena) ovat pienempiä, ja niiden alapinta on tummemman vihreä.
Samannäköiset lajit
Piippopaksupää on hyvin samankaltainen, mutta sen alapinnalla on vain epäselviä keltaisehkoja täpliä teräväreunaisten hopeanvalkoisten sijaan, eikä koiraan tuoksusuomujuovassa ole hopeista viivaa.
Biologia
Toukat syövät kapealehtisiä heiniä, ennen kaikkea lampaannataa (Festuca ovina). Munat munitaan yksittäin pienille heinätuppaille, ja laji talvehtii munana, jonka sisällä on nuori toukka; vuoristossa ja kaukana pohjoisessa kehitys kestää kaksi vuotta. Toukka elää maassa kasvinjäänteistä tehdyssä suojassa ja koteloituu siellä. Aikuiset lentävät nopeasti ja hermostuneesti mutta pysyvät kasvupaikallaan; ne käyvät ohdakkeilla, keltamaitteella (Lotus corniculatus) ja Knautia arvensis -kasvilla, ja koiraat käyttävät korkeita ohdakkeita tähystyspaikkoina.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaHarvinainen TanskassaNT (silmälläpidettävä)747 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 1
Kkesäkuu: 2
Hheinäkuu: 330
Eelokuu: 410
Ssyyskuu: 3
Llokakuu: 1
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Lento alkaa tyypillisesti heinäkuun viimeisellä viikolla ja huipentuu elokuun ensimmäisellä viikolla. Viimeiset eloonjääneet yksilöt katoavat elokuun lopussa ja syyskuun alussa.
Levinneisyys
Valkotäpläpaksupää oli aiemmin laajalle levinnyt Tanskan saarilla, kantoja Lollandilla, Falsterilla, Mønillä, Fynillä, Bornholmilla ja suurimmassa osassa Seelantia. Se alkoi kuitenkin kadota nopeasti itätanskalaisilta esiintymispaikoiltaan jo 1900-luvun alussa.
Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)495 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 16
Hheinäkuu: 240
Eelokuu: 123
Ssyyskuu: 4
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.
Lentoaika
Heinäkuusta elokuun puoliväliin.
Levinneisyys
Paikallinen Itä-Norjan ja Etelä-Norjan alankoalueilla, länteen Rogalandin eteläisimpään osaan asti; harvoin Vestlandetin sisäosissa. Myös Jotunheimenissa ja Dovrella noin 1 200 metriin asti sekä paikoin Tromsin läänissä ja Finnmarkissa. Voi olla runsas kuivilla alueilla, esimerkiksi sadevarjoalueella Nord-Gudbrandsdalenissa ja Hvalerilla Østfoldissa. Noin 740 havaintoa vuoden 2025 julkaisun mukaan.
Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaNT (silmälläpidettävä)9 644 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 89
Hheinäkuu: 2 633
Eelokuu: 2 688
Ssyyskuu: 34
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.
Lentoaika
Nimialalajin lentoaika on heinäkuun lopusta syyskuun alkuun (leutojen talvien jälkeen heinäkuun alusta); alalajin catena kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun.
Levinneisyys
Valkotäpläpaksupää tavattiin aiemmin koko Ruotsin alueella Skoonesta Torne Lappmarkiin. 1950-luvulta lähtien tunnetut esiintymisalueet ovat kuitenkin vähentyneet. Alalaji fjällsilversmygare (kaksivuotisella kehityskierrolla) on laajalle levinnyt Jotunheimenista Barentsinmerelle ja esiintyy Ruotsin vuoristossa Härjedalenista pohjoiseen.
Tilanne tässä maassaKohtalaisen yleinen Saksassa3 (vaarantunut)2 237 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 1
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 41
Hheinäkuu: 571
Eelokuu: 1 554
Ssyyskuu: 58
Llokakuu: 3
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Yksi sukupolvi kesäkuun puolivälistä elokuuhun. Talvehtii munana tai nuorena toukkana munan sisällä.
Levinneisyys
Luoteis-Afrikka, Eurooppa, Turkki ja lauhkean vyöhykkeen Aasia Amurille asti sekä Luoteis-Pohjois-Amerikka, enintään noin 2 300 metriin. Paikoittainen Saksassa ja taantuu voimakkaasti.
Tilanne tässä maassaHarvinainen vakituinen, rajoittunut Etelä-Englannin kalkkikukkuloilleVU (vaarantunut)5 751 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 1
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 5
Hheinäkuu: 876
Eelokuu: 4 457
Ssyyskuu: 410
Llokakuu: 1
Mmarraskuu: 1
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Iso-Britannia.
Lentoaika
Heinäkuun lopusta syyskuun alkuun yhtenä sukupolvena. Talvehtii munana.
Levinneisyys
Tavataan Etelä-Englannin liitualueilla, mukaan lukien North Downs ja South Downs, Chilterns, Dorset, Hampshire ja Wiltshire. Se taantui nopeasti noin 50 vuoden aikana, mutta on osittain laajentunut uudelleen vuodesta 1980. Levinneisyyden kehitys −70 % (1989–2019), runsauden kehitys +596 % (1979–2019).
Tilanne tässä maassaHarvinainen vakituinen SuomessaNT (silmälläpidettävä)94 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 0
Hheinäkuu: 54
Eelokuu: 40
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.
Lentoaika
Lentää heinäkuun lopusta elokuun loppuun. Talvehtii munana.
Levinneisyys
Aiemmin yleinen, mutta tavataan nykyisin vain muutamilla paikoilla Ahvenanmaalla, Lounaissaaristossa, Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Lapissa (Ánnjaloanjin luonnonsuojelualue Kilpisjärven ja Haltin välillä).