Tummaverkkoperhonen on pohjoisten verkkoperhosten tummin: yläpuolelta samettinen mustanruskea ja pienin oranssein tai kermanvärisin täplin, jotka tuskin muodostavat ruudukkoa. Se elää kosteilla, aurinkoisilla aukeilla, joilla kasvaa virmajuuria, hajallaan Euroopasta Siperian kautta Japaniin ja Koreaan.
Kosteat, aurinkoiset metsäaukeat, joilla kasvaa virmajuuria: aukiot ja metsäniityt, pienten purojen rannat, tihkupinnat, hakkuuaukeat, voimalinjojen alle jäävät käytävät, kosteat tienvarsiaukiot sekä rehevien letojen ja luhtaniittyjen reunat; paikoin myös kuivat niityt.
Tuntomerkit
Siipiväli 32–42 mm; naaras on hieman suurempi, ja sen ulommat täplät ovat usein vaaleampia. Yläpuoli on samettinen mustanruskea, tummin takasiivellä, ja siinä on pieniä, melko neliömäisiä täpliä, jotka eivät muodosta kunnollista ruudukkoa: koiraalla tasaisen oranssinpunaisia, naaralla ruskehtavankeltaisempia tai kermanvärisiä. Takasiiven alapuoli on kirkkaan oranssi, keltainen ja valkoinen, ja siinä on valkeahkoja reunakuunsirppejä rikinkeltaisella reunalla sekä oranssi juova, jonka jokaisessa solussa on musta täplä ja sen sisäpuolella vaalea sädekehä; tämä juova on sisäreunastaan voimakkaasti tummennettu.
Samannäköiset lajit
Ratamoverkkoperhonen on vaaleamman okran värinen ja paljon vähemmän tummunut yläpuolelta, eikä sen takasiiven alapuolen oranssissa juovassa ole mustavalkoisia täpliä. Täpläverkkoperhonen on yläpuolelta vaaleampi okranoranssi, ja sen takasiiven toiseksi uloimmassa oranssissa juovassa on mustia pisteitä. Myös Melitaea britomartis ja keltaverkkoperhonen voivat näyttää samanlaisilta.
Biologia
Toukat syövät vain virmajuuria (Valeriana), kuten lajeja Valeriana dioica ja Valeriana sambucifolia. Noin 100 munaa munitaan siistinä kerroksena auringonvaloisen lehden alle. Nuoret toukat elävät yhdessä, myöhemmin silkkiseitissä, ja talvehtivat käpristyneissä kuivissa lehdissä; talven jälkeen ne elävät yksin. Jotkut lepäävät yli toisenkin talven. Lento on nopeaa, matalaa ja liitelevää, ja koiraat partioivat vastakuoriutuneiden naaraiden perässä.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaHarvinainen TanskassaVU (vaarantunut)123 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 3
Kkesäkuu: 118
Hheinäkuu: 2
Eelokuu: 0
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Lentoaika on kesä–heinäkuussa ja alkaa aivan toukokuun viimeisinä päivinä. Toukat voi löytää talvehtimassa heinäkuusta toukokuun loppuun.
Levinneisyys
Kun viimeiset tanskalaiset tummaverkkoperhoset nähtiin vuonna 1982 Farum Sortemosella ja Bastrup Søn lähellä, laji oli jo taantunut voimakkaasti 15 vuoden ajan. Vielä 1960-luvun puolivälissä sitä tavattiin useilla paikoilla Seelannin pohjois-, keski- ja länsiosissa sekä kahdella viimeisellä Fynin esiintymispaikallaan, Bramstrupin lähellä ja Højesissa.
Tilanne tässä maassaHarvinainen NorjassaVU (vaarantunut)454 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 18
Kkesäkuu: 291
Hheinäkuu: 62
Eelokuu: 1
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.
Lentoaika
Lentoaikaa ei ole kuvattu tarkastelluissa lähteissä.
Levinneisyys
Laji esiintyy pohjoisessa aina Valldaliin asti Møre og Romsdalissa (Norja), mutta se on paikallinen ja harvinainen, ja sitä ei todennäköisesti ole laajoilla alueilla.
Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaNT (silmälläpidettävä)4 588 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 40
Kkesäkuu: 2 228
Hheinäkuu: 454
Eelokuu: 0
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.
Lentoaika
Lentoaika kestää kesäkuun toiselta viikolta heinäkuun puoliväliin. Koiraat partioivat elinympäristössä etsien vastakuoriutuneita naaraita.
Levinneisyys
Esiintyi aiemmin suurissa osissa Etelä- ja Keski-Ruotsia Keski-Norrlandiin asti; on nyt kadonnut useilta alueilta, ja esiintymispaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Norjassa Itä-Sørlandetissa ja Etelä-Østlandetin eteläisimmässä osassa sekä sisämaassa joissakin vuonoissa. Tanskassa se oli hävinnyt mutta on istutettu uudelleen Skoonesta peräisin olevilla yksilöillä. Maailmanlaajuinen levinneisyys jakautuu moniin eristyneisiin alueisiin Euroopasta Siperian kautta Japaniin ja Koreaan.