Lajiopas
Täpläperhoset

Tunturihopeatäplä

Boloria napaea

Tunturihopeatäplä on pieni oranssi vuorten ja kaukaisen pohjoisen hopeatäplä, jolla on hienot mustat kuviot ja selvä kulma takasiiven ulkoreunan keskellä. Se esiintyy napa-alueen ympärillä sekä Pyreneillä ja Alpeilla.

Tunturihopeatäplä
Kuva: (c) Christoph Moning, some rights reserved (CC BY) · CC BY 4.0

Esiintymismaat

NorjaRuotsiSaksaSuomi

Elinympäristö

Kukkarikkaat vuoristoniityt ja -rinteet puurajan yläpuolella sekä tunturikoivikoiden aukiot; kaukaisessa pohjoisessa myös alavilla mailla. Alpeilla enimmäkseen 1 200–2 800 metrin korkeudella.

Tuntomerkit

Siipiväli 28–43 mm. Siivet ovat vähemmän pyöristyneet kuin useimmilla Boloria-lajeilla, ja takasiiven ulkoreunan keskellä on selvä kulma. Koiraan yläpinta on kirkkaan oranssinruskea, ja siinä on hienoja, usein viivamaisia mustia täpliä ja viivoja; naaraat ovat yleensä violetinruskean tai vihertävänruskean sävyisiä. Takasiiven alapinta on keltaisen ja ruskean sävyinen, usein keltavihreitä alueita, muutama himmeä hopeatäplä ja yksi selvä hopeatäplä keskellä, jonka solu rajaa vaalean juovan sisäosaan. Etusiiven alapinnalla mustat täplät ovat vähentyneitä, usein varjomaisia.

Samannäköiset lajit

Suohopeatäplälläkin on kulmikkaat siivet, mutta vahvemmat mustat kuviot, selvät mustat täplät etusiiven alapinnalla ja usein punaisempi takasiiven alapinta, jossa on enemmän hopeatäpliä, kun taas tunturihopeatäplä on aina keltainen. Boloria pales elää samassa alpiinisessa elinympäristössä ja on hyvin samankaltainen; tunturihopeatäplän koiraan mustat kuviot ovat hienommat ja naaraat tummasuomuisia.

Biologia

Toukka syö orvokkeja (Viola), erityisesti tunturiorvokkia (Viola biflora), sekä Bistorta vivipara -lajia. Se on tumman harmaanruskea tai mustanruskea, tumman keskiviivan molemmilla puolilla on kaksi keltaista viivaa, karvat ovat ruskeat ja piikit lihanvärisiä. Se talvehtii pienenä, ja korkealla vuoristossa ja kaukaisessa pohjoisessa kehitys kestää usein kaksi vuotta, jolloin toukka talvehtii kahdesti.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Norja

Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)

Lentoaika

Heinäkuusta elokuun alkuun.

Levinneisyys

Kiertonapainen. Pohjois-Eurooppa, Pyreneet, Alpit ja vuoristot itään Amurille asti; Pohjois-Amerikan pohjoisosa. Suhteellisen yleinen vuoristossa Rogalandin sisäosista Finnmarkiin. Yleinen myös alavilla alueilla mahdollisimman pohjoisessa.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaYleinen RuotsissaLC (elinvoimainen)23 kirjattua havaintoa

Lentoaika

Lentää kesäkuun lopusta tai heinäkuun alusta, ja yksittäisiä yksilöitä ilmestyy vielä elokuussa.

Levinneisyys

Laajalle levinnyt koko Ruotsin vuoristossa Pohjois-Dalarnasta Treriksröseen.

Saksa

Tilanne tässä maassaÄärimmäisen harvinainen SaksassaR (erittäin harvinainen)6 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 1
  6. kesäkuu: 0
  7. heinäkuu: 2
  8. elokuu: 3
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Yksi sukupolvi kesäkuun lopusta elokuuhun. Talvehtii nuorena toukkana.

Levinneisyys

Pyreneet, Alpit, Fennoskandia ja osa Aasiaa Amurin alueelle asti sekä Alaska ja Wyoming. Enimmäkseen 1 200–2 800 metrin korkeudessa, Pohjois-Norjassa alas rannikolle asti. Saksassa vain Baijerin Alpeilla.

Suomi

Tilanne tässä maassaHarvinainen vakituinen SuomessaEN (erittäin uhanalainen)1 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 0
  6. kesäkuu: 0
  7. heinäkuu: 1
  8. elokuu: 0
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Lentää heinäkuussa. Toukka talvehtii kahdesti.

Levinneisyys

Esiintyy vain Lapin pohjoisimmassa osassa: Enontekiön korkeimmilla tuntureilla ja Utsjoen pohjoisosassa.