Täpläpapurikko on tummanruskea metsäperhonen, jonka siivillä on vaaleita kerman- tai keltaisia täpliä ja pieniä keltarenkaisia silmätäpliä. Sitä tavataan kaikkialla Euroopassa Islantia lukuun ottamatta sekä Pohjois-Afrikassa, itään Uraleille ja Turkkiin.
Avoimet ja varjoisat metsät: lehti- ja sekametsät, pyökkimetsät, jokivarsimetsät ja monikerroksiset havupuuvaltaiset sekametsät, erityisesti pienten aukioiden, reunojen, polkujen, pienten istutusten ja puutarhojen ympärillä; harvoin täysin avoimessa maastossa.
Tuntomerkit
Siipiväli 32–45 mm; naaraat ovat suurempia ja leveäsiipisempiä. Siivet ovat melko kapeat ja ulkoreuna selvästi aaltoileva. Yläpuoli on tummanruskea vaaleine täplineen, 9–12 etusiivellä ja noin kuusi takasiivellä, pohjoisessa kermanvalkoisia ja etelässä keltaisempia. Etusiiven kärjen lähellä on musta, valkokeskuksinen, keltarenkainen silmätäplä, ja takasiivellä on 3–4 silmätäplää. Alapuoli on keltainen, ruskea ja violetinharmaa kirjava. Kesäsukupolvella vaaleat täplät ovat pienempiä.
Samannäköiset lajit
Vaaleat täplät tummalla pohjalla tekevät siitä helposti tunnistettavan. Ruostepapurikko ja tummapapurikko ovat oranssinruskeita tummalla ruudukolla, eivät tummanruskeita vaaleine täplin.
Biologia
Toukat syövät monia metsäheiniä, kuten koiranheinää (Dactylis glomerata), Melica uniflora, Brachypodium sylvaticum, nurmilauhaa (Deschampsia cespitosa), Holcus lanatus -heinää ja Carex sylvatica -saraa. Ne kasvavat nopeasti, kun toinen sukupolvi seuraa, ja hitaasti ennen talvea; laji talvehtii toukkana tai kotelona. Koiraat puolustavat polkujen auringonläikkiä ja taistelevat niistä spiraalilennoin. Aikuiset ravitsevat itseään enimmäkseen mahlalla, hedelmillä ja lätäköistä.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaYleinen TanskassaLC (elinvoimainen)16 317 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 3
Hhelmikuu: 1
Mmaaliskuu: 2
Hhuhtikuu: 1 146
Ttoukokuu: 4 512
Kkesäkuu: 1 004
Hheinäkuu: 5 016
Eelokuu: 3 639
Ssyyskuu: 948
Llokakuu: 43
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 3
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Täpläpapurikko lentää useina sukupolvina toukokuusta lokakuuhun. Sitä on runsaimmin kahtena ”normaalina” sukupolvena toukokuussa sekä heinäkuun lopussa ja elokuun alussa.
Levinneisyys
Täpläpapurikko on levinnyt merkittävästi viimeisten noin 100 vuoden aikana.
Tilanne tässä maassaYleinen RuotsissaLC (elinvoimainen)17 893 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 1
Hhelmikuu: 1
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 388
Ttoukokuu: 3 297
Kkesäkuu: 3 690
Hheinäkuu: 1 978
Eelokuu: 1 711
Ssyyskuu: 405
Llokakuu: 24
Mmarraskuu: 2
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.
Lentoaika
Etelä-Ruotsissa kaudessa on tyypillisesti kaksi sukupolvea: toukokuun neljännestä viikosta kesäkuun loppuun ja heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Pohjoisempana on yleensä vain yksi sukupolvi, kesäkuun ensimmäisestä viikosta heinäkuun alkuun.
Levinneisyys
On levinnyt Fennoskandiaan useina aaltoina. Vanhempi pohjoinen levinneisyysalue ulottuu Västergötlandista Smålandin ylängön yli pohjoisessa Ångermanlandiin ja Norjassa Sør-Trøndelagiin. 1900-luvun alussa se tunnettiin Tanskassa vain Lollandilta, minkä jälkeen se levisi kaikkialle maahan ja vuodesta 1939 alkaen Skooneen ja Hallandiin; kantojen välinen levinneisyysaukko näyttää umpeutuvan. Suomessa sitä tavataan pääasiassa lounaisosassa, ja nykyään se esiintyy pohjoisessa aina 63° N:ään asti. Maailmanlaajuinen levinneisyys kattaa Pohjois-Afrikan ja kaikki Euroopan osat Islantia lukuun ottamatta; itäraja on Uralvuorilla ja Turkissa. Kantojen kehitys on vakaa tai kasvava kaikkialla Euroopassa.
Tilanne tässä maassaLaajalle levinnyt ja yleinen vakituinen Iso-BritanniassaLC (elinvoimainen)714 766 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 36
Hhelmikuu: 43
Mmaaliskuu: 883
Hhuhtikuu: 47 004
Ttoukokuu: 87 709
Kkesäkuu: 115 605
Hheinäkuu: 132 601
Eelokuu: 195 743
Ssyyskuu: 126 625
Llokakuu: 8 300
Mmarraskuu: 196
Jjoulukuu: 21
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Iso-Britannia.
Lentoaika
Kaksi tai kolme sukupolvea paikasta ja säästä riippuen, ja kuoriutuminen on epätasaista: aikuisia lentää huhtikuusta syyskuuhun, muutama jo maaliskuussa tai vasta lokakuussa, etenkin etelässä. Se on ainoa Britannian päiväperhonen, joka voi talvehtia sekä toukkana että kotelona.
Levinneisyys
Tavataan kaikkialla Englannissa lukuun ottamatta äärimmäistä pohjoista, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa sekä Pohjois-Skotlannissa. Sen levinneisyysalue supistui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, mutta se on levinnyt takaisin 1920-luvulta lähtien ja asuttanut uudelleen monia alueita Itä- ja Pohjois-Englannissa sekä Skotlannissa. Levinneisyyden kehitys +53 % (1974–2019), runsauden kehitys +108 % (1976–2019).
Tilanne tässä maassaLaajalle levinnyt ja yleinen vakituinen IrlannissaLC (elinvoimainen)25 254 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 7
Hhelmikuu: 7
Mmaaliskuu: 37
Hhuhtikuu: 2 608
Ttoukokuu: 4 501
Kkesäkuu: 4 386
Hheinäkuu: 2 649
Eelokuu: 6 597
Ssyyskuu: 4 177
Llokakuu: 278
Mmarraskuu: 7
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Irlanti.
Lentoaika
Useita päällekkäisiä sukupolvia: huhti–kesäkuussa, heinä–syyskuussa sekä täysi tai osittainen kolmas elokuusta alkaen. Talvehtii toukkana tai kotelona.
Levinneisyys
Laajalle levinnyt ja yleinen metsänreunoilla sekä puutarhoissa ja puistoissa; puuttuu vain suurilta puuttomilta peittosoilta, korkeilta ylängöiltä ja suojattomilta ulkosaarilta. Määrät olivat vuonna 2025 noin 72 % pienemmät kuin vuonna 2008.
Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaNT (silmälläpidettävä)1 098 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 1
Ttoukokuu: 94
Kkesäkuu: 843
Hheinäkuu: 74
Eelokuu: 74
Ssyyskuu: 12
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.
Lentoaika
Lentää toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Ensimmäinen sukupolvi lentää parhaiten kesäkuussa; toinen sukupolvi on havaittu elokuussa. Talvehtii yleensä kotelona, joskus puolikasvuisena toukkana.
Levinneisyys
Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, painopiste lounaassa.