Kirjoverkkoperhonen on mustanruskea verkkoperhonen, jonka yläpinnalla on punaoransseja juovia ja vaaleita täpliä ja jonka kirkkaanoranssin alapinnan poikki kulkee valkoisia juovia. Se elää kosteissa metsissä, joissa kasvaa nuoria saarnia, Koillis-Ranskasta Keski- ja Itä-Euroopan sekä Siperian kautta Mongoliaan.
Kosteat, avoimet metsät, joissa on nuoria saarnia ja lepikkopensaikkoa: aukeat ja uudistuvat hakkuuaukeat, joilla maavesi tihkuu, pienten purojen reunat sekä kuivan ja märän maan mosaiikit, joissa on lohkareita ja rahkasammalta.
Tuntomerkit
Siipiväli 35–46 mm; koiras on pienempi ja teräväsiipisempi. Yläpinta on pääosin mustanruskea, ja siinä on leveät punaoranssit poikkijuovat siiven ulkopuoliskolla, kaksi punaoranssia täplää etusiiven solun alueella ja juovina asettuneita vaaleita täpliä. Alapinta on kirkkaanoranssi: etusiivessä on sumea vaalean ja tumman oranssin kuvio, takasiivessä kaksi valkoista poikkijuovaa, valkoinen keskitäplä ja leveät valkoiset reunatäplät, joita reunustavat hienot mustat viivat. Toukka on musta, ja siinä on kirkkaankeltaisia täpliä.
Samannäköiset lajit
Euphydryas intermedia on samankaltainen mutta elää Alpeilla. Keltaverkkoperhosen alapinta on vaaleampi, kermanvärinen, ja se elää niityillä.
Biologia
Naaras munii jopa 250 munaa yhtenä kasana aurinkoisen nuoren saarnen (Fraxinus excelsior) tai koiranheisin (Viburnum opulus) lehden alle. Toukat elävät yhdessä kehrätyistä lehdistä tehdyssä verkossa ja talvehtivat kuivassa lehtikarikkeessa maassa. Keväällä ne syövät ensin maitikoita (Melampyrum), lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum) ja muita kasveja, sitten turpoavia saarnen silmuja. Kehitys kestää yhdestä useaan vuoteen. Koiraat pitävät reviirejä, ja aikuiset juovat usein metsäteiden lätäköistä.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaUhanalainen RuotsissaEN (erittäin uhanalainen)17 842 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 4
Ttoukokuu: 38
Kkesäkuu: 697
Hheinäkuu: 130
Eelokuu: 6 959
Ssyyskuu: 5 084
Llokakuu: 8
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.
Lentoaika
Perhoset kuoriutuvat kesäkuun ensimmäisestä viikosta ja lentävät koko kuukauden, joskus heinäkuun puolelle. Koiraat perustavat reviirejä, joissa ne odottavat vastakuoriutuneita, vastaanottavaisia naaraita.
Levinneisyys
Aiemmin laajalle levinnyt Skoonessa, Blekingessä ja vyöhykkeellä Keski-Ruotsin halki Närkestä Upplandiin ja Dalarnaan; nykyään vain kahdella alueella, Lounais-Västmanlandissa ja Itä-Upplandissa. Suomessa etelä- ja itäosissa 64° N:ään asti. Maailmanlaajuinen levinneisyys ulottuu Koillis-Ranskasta Keski-Euroopan, Baltian ja Siperian kautta Altaille ja Mongoliaan; puuttuu Belgiasta ja Luxemburgista, selvästi taantuva Länsi-Euroopassa.
Tilanne tässä maassaHyvin harvinainen Saksassa1 (äärimmäisen uhanalainen)150 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 4
Ttoukokuu: 35
Kkesäkuu: 108
Hheinäkuu: 1
Eelokuu: 0
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Yksi sukupolvi toukokuun lopusta heinäkuun alkuun. Talvehtii nuorena toukkana.
Levinneisyys
Itä- ja Keski-Eurooppa, Kaukasus, Uralvuoret ja osa Aasiaa Mongoliaan asti; hyvin paikoittainen 200–1 000 metrin korkeudessa. Saksassa vain Švaabin Jurassa, eteläisellä Steigerwaldilla, Leipzigin lähellä ja Bad Reichenhallin lähellä; äärimmäisen uhanalainen.
Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaLC (elinvoimainen)2 676 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 3
Ttoukokuu: 114
Kkesäkuu: 1 905
Hheinäkuu: 392
Eelokuu: 205
Ssyyskuu: 57
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.
Lentoaika
Lentää kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin. Toukka talvehtii puolikasvuisena.
Levinneisyys
Esiintyy Etelä-Suomessa, painopiste Kaakkois-Suomessa; nähdään myös kauempana pohjoisessa, esimerkiksi Pohjois-Savossa. Etelä-Suomen kanta on suhteellisen vakaa.