Kääpiöhopeatäplä on yksi Euroopan pienimmistä ja tummimmista hopeatäplistä, ja sen vahva harmaanruskea suomutus tekee siipien kuvion sumeaksi. Se elää korkeilla vuorilla kaukana pohjoisessa.
Korkeat vuoristoylängöt, joilla on tunturinummea, pieniä soita ja vuotoalueita tai sulamisvesipuroja mättäiden välissä, usein kosteita, kalkkipitoisia ja etelään tai länteen päin.
Tuntomerkit
Siipiväli 26–36 mm, suunnilleen suurimpien sinisiipien kokoinen. Yläpinta on keltaisenharmaa tai punertavankeltainen, siinä on sumeita harmaamustia kuvioita eikä reunatäpliä. Vahva harmaanruskea suomutus molemmilla puolilla peittää hopeatäplille tyypillisen kuvion. Takasiiven alapinta on ulkopuoliskolta häilyvän harmaanruskea ja sisäpuoliskolta tummanruskea, ja vaaleammassa poikkijuovassa on kaksi valkeanharmaata täplää keskellä ja yksi etureunassa.
Samannäköiset lajit
Rahkahopeatäplän takasiiven alapinta on samankaltainen, mutta se on paljon suurempi ja elää alempana vuoristossa. Ensi silmäyksellä se voi muistuttaa myös pientä lapinnokiperhosta, joka voi lentää samoilla paikoilla.
Biologia
Toukka syö verkkopajua (Salix reticulata) ja todennäköisesti myös Salix herbacea -lajia. Kehitys kestää kaksi vuotta, ja toukka talvehtii kahdesti; se on mustanruskea, tiheäkarvainen ja sillä on mustanruskeat piikit. Kotelo ei riipu vapaana vaan makaa vaakasuorassa löyhästi yhteen kehrättyjen lehtien välissä. Lento on lyhyttä ja surisevaa, lähes ison kärpäsen kaltaista, joten laji jää helposti huomaamatta.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaHarvinainen NorjassaNT (silmälläpidettävä)97 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 0
Hheinäkuu: 75
Eelokuu: 1
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.
Lentoaika
Heinäkuu. Havaittu lentävänä heinäkuussa, mutta jokunen löytö on myös elokuulta; lentoaika on lyhyt ja kestää usein vain viikon tai kaksi.
Levinneisyys
Kiertonapainen. Pohjois-Eurooppa, Novaja Zemlja (Newfoundland), Kanada, Alaska ja Kalliovuorten pohjoisosa; todennäköisesti laajalle levinnyt Pohjois-Siperiassa. Norjasta se tunnetaan vain muutamalta paikalta Keski-Tromsin läänissä: Bardun, Målselvin, Storfjordin ja Kåfjordin kunnista, ja epävarma havainto on Kvænangenista vuodelta 1960. Erittäin harvinainen. Selvästi korkealla vuoristossa esiintyvä laji, jota tavataan pääasiassa noin 1 000 metrin korkeudella merenpinnasta, korkeimmillaan noin 1 200 metrissä.
Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaVU (vaarantunut)487 kirjattua havaintoa
Lentoaika
Lentoaika alkaa heinäkuun alussa ja voi kestää 3–4 viikkoa.
Levinneisyys
Tunnettu vain muutamilta alueilta Ruotsin pohjoisimmissa tuntureissa, pääasiassa Torneträskin ympäristössä, sekä yhdestä eristyneestä esiintymästä Pite lappmarkissa.