Lajiopas
Sinisiipiset

Kannussinisiipi

Cupido argiades

Kannussinisiipi on pieni sinisiipi, jonka kummassakin takasiivessä on lyhyt häntä ja jonka vaaleanharmaalla alapinnalla on näkyvät oranssit täplät. Se esiintyy Pohjois-Espanjasta Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan sekä Aasian halki Japaniin.

Kannussinisiipi
Kuva: KENPEI · CC BY-SA 3.0

Esiintymismaat

SaksaIso-BritanniaIrlantiSuomi

Elinympäristö

Lämpimät, pensaikkoiset niityt ja metsäaukiot, joilla on runsaasti kukkia.

Tuntomerkit

Siipiväli 25–35 mm, yksi Keski-Euroopan pienimmistä sinisiivistä. Kummassakin takasiivessä on lyhyt häntä. Koiras on yläpuolelta violetinsininen, ja siinä on musta reunus ja vaaleat hapsut; naaras on ruskehtavanharmaa, usein violettiinsiniseksi pölyyntynyt, ja siinä on oranssi ja musta täplä hännän tyvessä. Alapinta on vaaleanharmaa, tyvestä vaaleansininen, ja siinä on mustia, valkorenkaisia täpliä ja yleensä kaksi näkyvää oranssia täplää takasiiven reunassa.

Samannäköiset lajit

Cupido decoloratus ja eteläeurooppalainen luhtasinisiipi (Cupido alcetas) ovat hyvin samankaltaisia, mutta niiltä puuttuvat takasiiven alapinnan näkyvät oranssit täplät. Pikkusinisiivellä ei ole häntiä.

Biologia

Toukat syövät palkokasveja, kuten Lotus corniculatus -lajia, Securigera varia -lajia, sinimailasta (Medicago sativa) ja puna-apilaa (Trifolium pratense). Munat munitaan kukkanuppuihin. Viimeisen sukupolven toukat talvehtivat lehtikarikkeessa ja koteloituvat keväällä syömättä enää. Yleensä kaksi sukupolvea vuodessa, joskus kolmas.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Saksa

Tilanne tässä maassaYleinen Saksassa* (ei uhanalainen)8 576 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 3
  4. huhtikuu: 357
  5. toukokuu: 450
  6. kesäkuu: 922
  7. heinäkuu: 1 845
  8. elokuu: 3 767
  9. syyskuu: 1 155
  10. lokakuu: 40
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin ja heinä–elokuussa kahtena sukupolvena, joskus kolmantenakin. Talvehtii toukkana.

Levinneisyys

Pohjois-Espanjasta Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan sekä Aasian kautta Japaniin, enintään noin 1 000 metriin. Saksassa se on voimakkaan taantuman jälkeen asuttanut uudelleen monia alueita, mutta puuttuu edelleen luoteisilta alankoalueilta.

Iso-Britannia

Tilanne tässä maassaHarvinainen vaeltaja: vain 17 havaintoa Iso-BritanniastaNA (arviointiin soveltumaton)

Lentoaika

Kaikki Brittein saarilla tavatut yksilöt on havaittu heinä–syyskuun välillä. Talvehtii toukkana.

Levinneisyys

Yksi Brittein saarten harvinaisimmista tulokkaista, havaintoja on yhteensä vain 17. Kaikki ovat Etelä-Englannista ja Kanaalisaarilta, useimmat Itä-Dorsetista, Länsi-Hampshirestä ja Etelä-Somersetistä; ensimmäiset tunnustetut yksilöt nähtiin Bloxworth Heathilla Dorsetissa elokuussa 1885.

Irlanti

Tilanne tässä maassaAdventiivilaji Irlannissa; ei ole vakiintunutNA (arviointiin soveltumaton)

Lentoaika

Ei vakiintunutta lentoaikaa Irlannissa, koska laji ei ole siellä vakituinen.

Levinneisyys

Ei luonnollinen tulokas: kirjattu tuontina, tuotu Italiasta fenkolin mukana. Se ei ole koskaan vakiintunut.

Suomi

Tilanne tässä maassaHarvinainen vakituinen SuomessaVU (vaarantunut)145 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 4
  6. kesäkuu: 9
  7. heinäkuu: 53
  8. elokuu: 60
  9. syyskuu: 18
  10. lokakuu: 1
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Lentää touko–kesäkuussa. Toinen sukupolvi lentää heinäkuun lopusta elokuun loppuun. Se lentää myös syyskuussa; lajilla on kaksi tai kolme sukupolvea. Toukka talvehtii lähes täysikasvuisena.

Levinneisyys

Ensimmäinen havainto tehtiin Snappertunassa kesäkuussa 1940. Vuoden 1999 suuren vaellusaallon jälkeen laji on muodostanut vakituisen mutta pienen kannan, pääasiassa Kaakkois-Suomeen ja etelärannikolle.