Kannussinisiipi on pieni sinisiipi, jonka kummassakin takasiivessä on lyhyt häntä ja jonka vaaleanharmaalla alapinnalla on näkyvät oranssit täplät. Se esiintyy Pohjois-Espanjasta Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan sekä Aasian halki Japaniin.
Lämpimät, pensaikkoiset niityt ja metsäaukiot, joilla on runsaasti kukkia.
Tuntomerkit
Siipiväli 25–35 mm, yksi Keski-Euroopan pienimmistä sinisiivistä. Kummassakin takasiivessä on lyhyt häntä. Koiras on yläpuolelta violetinsininen, ja siinä on musta reunus ja vaaleat hapsut; naaras on ruskehtavanharmaa, usein violettiinsiniseksi pölyyntynyt, ja siinä on oranssi ja musta täplä hännän tyvessä. Alapinta on vaaleanharmaa, tyvestä vaaleansininen, ja siinä on mustia, valkorenkaisia täpliä ja yleensä kaksi näkyvää oranssia täplää takasiiven reunassa.
Samannäköiset lajit
Cupido decoloratus ja eteläeurooppalainen luhtasinisiipi (Cupido alcetas) ovat hyvin samankaltaisia, mutta niiltä puuttuvat takasiiven alapinnan näkyvät oranssit täplät. Pikkusinisiivellä ei ole häntiä.
Biologia
Toukat syövät palkokasveja, kuten Lotus corniculatus -lajia, Securigera varia -lajia, sinimailasta (Medicago sativa) ja puna-apilaa (Trifolium pratense). Munat munitaan kukkanuppuihin. Viimeisen sukupolven toukat talvehtivat lehtikarikkeessa ja koteloituvat keväällä syömättä enää. Yleensä kaksi sukupolvea vuodessa, joskus kolmas.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaYleinen Saksassa* (ei uhanalainen)8 576 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 3
Hhuhtikuu: 357
Ttoukokuu: 450
Kkesäkuu: 922
Hheinäkuu: 1 845
Eelokuu: 3 767
Ssyyskuu: 1 155
Llokakuu: 40
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin ja heinä–elokuussa kahtena sukupolvena, joskus kolmantenakin. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Pohjois-Espanjasta Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan sekä Aasian kautta Japaniin, enintään noin 1 000 metriin. Saksassa se on voimakkaan taantuman jälkeen asuttanut uudelleen monia alueita, mutta puuttuu edelleen luoteisilta alankoalueilta.
Tilanne tässä maassaHarvinainen vaeltaja: vain 17 havaintoa Iso-BritanniastaNA (arviointiin soveltumaton)
Lentoaika
Kaikki Brittein saarilla tavatut yksilöt on havaittu heinä–syyskuun välillä. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Yksi Brittein saarten harvinaisimmista tulokkaista, havaintoja on yhteensä vain 17. Kaikki ovat Etelä-Englannista ja Kanaalisaarilta, useimmat Itä-Dorsetista, Länsi-Hampshirestä ja Etelä-Somersetistä; ensimmäiset tunnustetut yksilöt nähtiin Bloxworth Heathilla Dorsetissa elokuussa 1885.
Tilanne tässä maassaAdventiivilaji Irlannissa; ei ole vakiintunutNA (arviointiin soveltumaton)
Lentoaika
Ei vakiintunutta lentoaikaa Irlannissa, koska laji ei ole siellä vakituinen.
Levinneisyys
Ei luonnollinen tulokas: kirjattu tuontina, tuotu Italiasta fenkolin mukana. Se ei ole koskaan vakiintunut.
Suomi
Tilanne tässä maassaHarvinainen vakituinen SuomessaVU (vaarantunut)145 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 4
Kkesäkuu: 9
Hheinäkuu: 53
Eelokuu: 60
Ssyyskuu: 18
Llokakuu: 1
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.
Lentoaika
Lentää touko–kesäkuussa. Toinen sukupolvi lentää heinäkuun lopusta elokuun loppuun. Se lentää myös syyskuussa; lajilla on kaksi tai kolme sukupolvea. Toukka talvehtii lähes täysikasvuisena.
Levinneisyys
Ensimmäinen havainto tehtiin Snappertunassa kesäkuussa 1940. Vuoden 1999 suuren vaellusaallon jälkeen laji on muodostanut vakituisen mutta pienen kannan, pääasiassa Kaakkois-Suomeen ja etelärannikolle.