Lajiopas
Sinisiipiset

Ketokultasiipi

Lycaena hippothoe

Ketokultasiipi on kultasiipi, jonka koiras on yläpuolelta kiiltävän punaoranssi ja reunoilta violettina hohtava, kun taas naaras on tummempi ja sillä on oranssit etusiivet. Se elää kosteilla, kukkarikkailla niityillä Pohjois-Espanjasta Keski-, Pohjois- ja Itä-Euroopan kautta Siperiaan ja Amurille.

Ketokultasiipi

Esiintymismaat

TanskaNorjaRuotsiSaksaSuomi

Elinympäristö

Kosteat tai märät, kukkarikkaat niityt, usein letojen vieressä tai vettä tihkuvilla rinteillä, ja perinteisesti hoidetut heinäniityt; myös metsäaukeat, suot, ravinteiköyhät nurmet, katajanummet, Nardus stricta -nurmet ja vuoristoniityt.

Tuntomerkit

Siipiväli 25–36 mm. Koiras on yläpuolelta kiiltävän punaoranssi, siinä on mustat ulkoreunat, selvä tumma täplä etusiiven keskellä ja violetti hohde etusiiven etureunalla sekä ruskehtavan takasiiven takapuoliskolla. Naaraalla on oranssit etusiivet, jotka ovat enemmän tai vähemmän mustanruskean sävyttämät, mustat täplät kahdessa rivissä, joista sisempi on tasaisesti kaareva, tummanruskeat takasiivet ja valkoiset hapsut. Etusiiven alapuoli on oranssi tummin täplin; takasiiven alapuoli on harmaanruskea tai keltaisenharmaa, siinä on valkorenkaisia mustia täpliä, oranssi reunajuova ja häivähdys sinivihreää tyvellä.

Samannäköiset lajit

Loistokultasiiven koiraalta puuttuu tumma keskitäplä etusiivellä, ja sen kellertävällä takasiiven alapuolella on valkoisia täpliä. Purppurakultasiiven koiras on violetti koko siiven alalta ja voimakkaan mustatäpläinen, ja isokultasiiven takasiiven alapuoli on sinertävänharmaa. Tummat naaraat voivat muistuttaa paljon pienempää luhtakultasiipeä tai pikkukultasiipeä.

Biologia

Munat munitaan yksittäin niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja ahosuolaheinän (Rumex acetosella) lehdille, varsille ja lehtien tyville, usein 25–40 cm maanpinnan yläpuolelle; paikoin toukat syövät myös Bistorta officinalis -lajia. Munat kuoriutuvat yhdessä tai kahdessa viikossa, ja toukat syövät toiseen nahanluontiin asti, minkä jälkeen ne piiloutuvat alas kasvillisuuteen talvehtimaan ja koteloituvat keväällä lähellä maata. Koiraat partioivat nopeasti lentäen, ja molemmat sukupuolet käyvät innokkaasti kukilla.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Tanska

Tilanne tässä maassaSuhteellisen harvinainen TanskassaNT (silmälläpidettävä)1 256 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 43
  6. kesäkuu: 1 144
  7. heinäkuu: 68
  8. elokuu: 1
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.

Lentoaika

Ketokultasiivellä on vain yksi sukupolvi, joka lentää kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin.

Levinneisyys

Ketokultasiipi oli aiemmin yleinen perhonen kaikkialla Tanskassa, mutta nykyään se vaikuttaa suhteellisen yleiseltä vain Keski- ja Pohjois-Jyllannissa. Itä- ja Länsi-Jyllannissa se on harvinaisempi ja Etelä-Jyllannissa lähes hävinnyt.

Norja

Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 1
  6. kesäkuu: 184
  7. heinäkuu: 642
  8. elokuu: 50
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.

Lentoaika

Lentoaika on kesäkuusta elokuuhun.

Levinneisyys

Itä-Norjassa pääasiassa Itä-Norjan eteläisimmillä ja pohjoisimmilla alueilla; yleinen Hardangervidda-ylängöllä; Keski-Norjassa ulottuu pohjoiseen Finnmarkiin asti. Tavataan harvoin aivan rannikolla. Se on vähentynyt Euroopassa, mutta näyttää menestyvän Norjan vuoristossa.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaNT (silmälläpidettävä)352 059 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 1
  5. toukokuu: 26
  6. kesäkuu: 3 399
  7. heinäkuu: 1 201
  8. elokuu: 64
  9. syyskuu: 4
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Lentoaika on kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun. Pohjoisessa lentoaika alkaa tyypillisesti heinäkuun alusta ja jatkuu joskus elokuun puoliväliin.

Levinneisyys

Laajalle levinnyt kaikkialla Ruotsissa, mutta vähentynyt merkittävästi etelässä 1980-luvulta lähtien. Tavataan kaikkialla Norjassa Finnmarkiin asti; aiemmin laajalle levinnyt Tanskassa ja Suomessa, mutta nyt vähenemässä merkittävästi näillä alueilla. Maailmanlaajuinen levinneisyys ulottuu Keski-, Pohjois- ja Itä-Euroopan kautta Siperiaan, Altaille, Mongoliaan ja Amun alueelle.

Saksa

Tilanne tässä maassaHarvinainen Saksassa2 (erittäin uhanalainen)5 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 0
  6. kesäkuu: 4
  7. heinäkuu: 1
  8. elokuu: 0
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Yksi sukupolvi toukokuun lopusta kesäkuuhun. Talvehtii nuorena toukkana.

Levinneisyys

Pohjois-Espanjasta ja Pyreneiltä Fennoskandian 62° pohjoiseen leveyteen asti; puuttuu Britanniasta, Etelä-Italiasta ja Kreikasta. Saksassa hajanainen, esimerkiksi Schwarzwaldissa, Švaabin Jurassa ja Oberschwabenissa.

Suomi

Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaNT (silmälläpidettävä)1 903 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 1
  5. toukokuu: 9
  6. kesäkuu: 1 081
  7. heinäkuu: 792
  8. elokuu: 18
  9. syyskuu: 2
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Pohjois-Suomessa vain heinäkuussa. Toukka talvehtii puolikasvuisena.

Levinneisyys

Esiintyi aiemmin tasaisesti koko maassa lukuun ottamatta joitakin Lapin osia, mutta on taantunut voimakkaasti; monilta alueilta ei ole havaintoja vuoden 2000 jälkeen.