Lajiopas
Täpläperhoset

Karttaperhonen

Araschnia levana

Karttaperhonen on pieni Nymphalidae-heimon perhonen, jolla on kaksi täysin erilaista sukupolvea: keväällä oranssi ja mustatäpläinen, kesällä musta ja valkojuovainen. Alapinnalla on kartan tapaan vaaleiden viivojen verkosto. Se elää Espanjasta Keski-Euroopan ja Aasian halki Japaniin.

Karttaperhonen

Esiintymismaat

TanskaNorjaRuotsiSaksaIso-BritanniaIrlantiSuomi

Elinympäristö

Kosteat aukiot ja lehtimetsien avoimet reunat, joissa kasvaa nokkosta ja mesikasveja, kosteat suurruohoniityt ja välisuot, alavilla mailla ja kukkuloilla, harvoin yli 1 000 m korkeudella.

Tuntomerkit

Siipiväli 31–43 mm; naaraat ja kesäsukupolvi ovat suurempia. Kevätmuoto on oranssi tai punaruskea, siinä on monia osin yhteen sulautuneita mustia täpliä, pieniä valkoisia täpliä etusiiven kärjessä ja sinisiä reunatäpliä. Kesämuoto on mustanruskea, ja siinä on takasiiven poikki valkoinen juova, valkoisia täpliä etusiivessä ja hienoja oransseja viivoja. Etusiiven kärki on venynyt ja takasiiven reuna aaltoileva, ja keskellä on selvä kärki. Alapinta on tumma, ja suonten varrella on vaaleiden viivojen verkko.

Samannäköiset lajit

Kevätmuoto muistuttaa pieniä hopeatäpliä ja verkkoperhosia, mutta sillä on venynyt siiven kärki, aaltoilevat takasiivet ja karttakuvioinen alapinta. Ohdakeperhonen on vaaleamman oranssi, sillä on tummat siiven kärjet ja vaalea alapinta. Kesämuoto muistuttaa kuusamaperhosta, joka on paljon suurempi eikä sillä ole oransseja viivoja.

Biologia

Toukat syövät nokkosta (Urtica dioica) ja harvemmin Torilis japonica -lajia ja elävät aluksi ryhmissä. Ne ovat mustanruskeita, niillä on pieniä valkoisia pisteitä, vaaleanruskeat piikit ja kaksi sarvea päässä. Munat munitaan pieninä riippuvina torneina lehtien alle, ja ne muistuttavat kukkatähkiä. Toukkavaiheen päivänpituus määrää muodon: ensimmäinen sukupolvi tuottaa tumman kesämuodon, toinen talvehtii koteloina.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Tanska

Tilanne tässä maassaYleinen TanskassaLC (elinvoimainen)8 389 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 1
  4. huhtikuu: 285
  5. toukokuu: 1 777
  6. kesäkuu: 416
  7. heinäkuu: 4 530
  8. elokuu: 1 201
  9. syyskuu: 177
  10. lokakuu: 2
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.

Lentoaika

Kevätsukupolvi lentää toukokuusta kesäkuun alkuun. Kesäsukupolvi lentää heinäkuun puolivälistä elokuuhun.

Levinneisyys

Karttaperhonen löydettiin Tanskasta ensimmäisen kerran jo vuonna 1881 Falsterin Kohaven metsästä. Sittemmin laji on levinnyt, ja nykyään sitä tavataan yleisesti lehtimetsissä saarilla ja Itä-Jyllannissa.

Norja

Tilanne tässä maassaHarhailija NorjassaNA (arviointiin soveltumaton)11 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 0
  6. kesäkuu: 3
  7. heinäkuu: 8
  8. elokuu: 0
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.

Lentoaika

Touko–kesäkuussa ja heinä–elokuussa, kahtena sukupolvena.

Levinneisyys

Levinneisyys kattaa Euroopan, Pohjois-Euroopan eteläosan ja Kaukasuksen ja ulottuu itään Koreaan ja Japaniin. Laji on viime vuosina asettunut Etelä-Ruotsiin ja Etelä-Suomeen ja leviää hitaasti pohjoiseen. Havaittu kerran Norjassa: Tanassa Finnmarkissa vuonna 2017. Lajin odotetaan ilmestyvän Etelä-Norjaan Etelä-Ruotsin laajentumisen seurauksena.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaElinvoimainen RuotsissaLC (elinvoimainen)16 575 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 4
  4. huhtikuu: 181
  5. toukokuu: 2 508
  6. kesäkuu: 582
  7. heinäkuu: 6 101
  8. elokuu: 1 751
  9. syyskuu: 170
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 1

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Lentää touko–kesäkuussa ja heinä–elokuussa; lämpiminä vuosina kolmas sukupolvi voi ilmestyä syys–lokakuussa.

Levinneisyys

Ensimmäinen ruotsalaishavainto tehtiin vuonna 1982; laji on laajenemassa pohjoiseen ja tavataan nykyään Götalandin ja Svealandin alueiden metsissä.

Saksa

Tilanne tässä maassaHyvin yleinen Saksassa* (ei uhanalainen)49 838 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 5
  2. helmikuu: 3
  3. maaliskuu: 94
  4. huhtikuu: 3 961
  5. toukokuu: 6 837
  6. kesäkuu: 5 302
  7. heinäkuu: 22 165
  8. elokuu: 9 061
  9. syyskuu: 1 990
  10. lokakuu: 320
  11. marraskuu: 32
  12. joulukuu: 1

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Kaksi sukupolvea, huhti–kesäkuussa ja heinä–elokuussa, harvoin kolmas. Talvehtii kotelona.

Levinneisyys

Espanjasta Keski- ja Pohjois-Euroopan sekä Keski-Aasian kautta Koreaan ja Japaniin, laajenee sekä pohjoiseen että etelään. Laajalle levinnyt Saksassa 1900-luvun puolivälistä lähtien, nykyään yltää Pohjanmeren rannikolle.

Iso-Britannia

Tilanne tässä maassaHarhailija: muutama havainto; vuonna 1912 perustetut tuodut yhdyskunnat hävisivätNA (arviointiin soveltumaton)

Lentoaika

Mantereella kaksi sukupolvea: kevätsukupolvi (muoto levana) ja kesäsukupolvi (muoto prorsa). Iso-Britannian havainnot ovat toukokuulta (1982), heinäkuulta (1995) ja elokuulta (1995).

Levinneisyys

Tuotiin tarkoituksella vuonna 1912, jolloin se vakiintui Forest of Deanin alueelle (Monmouthshire) ja Symonds Yatiin (Herefordshire); kannat kuolivat myöhemmin pois. Yksittäisiä yksilöitä kirjattiin Friday Streetillä Surreyssä vuonna 1982, Wallingfordissa Oxfordshiressä vuonna 1995 (epäilty vapautus) ja Westberessä lähellä Canterburya Kentissä vuonna 1995, mikä saattoi olla aito harhailija Koillis-Ranskasta.

Irlanti

Tilanne tässä maassaAiempi tuonti Irlantiin; ei vakiintunutNA (arviointiin soveltumaton)

Lentoaika

Ei vakiintunutta lentoaikaa Irlannissa, koska laji ei ole siellä vakituinen.

Levinneisyys

Ei luonnollinen tulokas: se tuotiin ja lisääntyi jonkin aikaa, mutta ei ole koskaan vakiintunut.

Suomi

Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaLC (elinvoimainen)9 562 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 1
  3. maaliskuu: 1
  4. huhtikuu: 13
  5. toukokuu: 2 260
  6. kesäkuu: 2 372
  7. heinäkuu: 3 239
  8. elokuu: 1 597
  9. syyskuu: 73
  10. lokakuu: 5
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 1

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Lentää touko–kesäkuussa. Toinen sukupolvi lentää heinä–elokuussa. Talvehtii kotelona.

Levinneisyys

Ensimmäinen havainto tehtiin Lauritsalassa vuonna 1973, ja vuoden 1999 suuren vaellusaallon jälkeen laji on levinnyt. Se on nykyisin melko yleinen Etelä- ja Itä-Suomessa ja havaittu aina Lappiin asti.