Hopeasinisiipi on yksi suurimmista sinisiivistä: koiras on silkkisen jäänsininen tai turkoosi, ja siinä on suonia pitkin sisäänpäin ulottuva tumma reunus, naaras ruskea, usein tyveltä sininen. Se on levinnyt Pohjois-Afrikasta Euroopan ja Siperian halki Pohjois-Kiinaan ja Amurille.
Lämpimät, ruohoiset, kuivasta kosteaan vaihtelevat paikat, joilla kasvaa virnoja: kukkarikkaat niityt harvassa metsässä, metsänreunat, pienten teiden ja voimajohtokatujen pientareet sekä tuulille alttiit rannikot ja vuoristossa suojaisat rotkot.
Tuntomerkit
Siipiväli 29–36 mm. Koiraan yläpinta on kiiltävän jäänsininen tai turkoosi, ja siinä on tumma, sumea reunus ja suonia pitkin sisäänpäin ulottuvaa tummaa suomutusta. Naaras on suklaanruskea, usein tyveltä leviää sinertävä alue, joka voi saada siivet näyttämään sinisiltä, ja takasiiven reunassa on pieniä oranssinpunaisia kuunsirppejä. Alapinta on tuhkanharmaa, ja siinä on selvät viivamaiset keskitäplät ja selvät pisteviivat; etusiiven alapinnan sisäpuoliskossa ei ole täpliä, ja takasiivessä on himmeitä keltaoransseja täpliä.
Samannäköiset lajit
Hohtosinisiipi on pienempi, sen koiraalla on vain kapea musta reuna ilman tummia suonia, ja sen alapinnalla on takasiivessä valkoinen kiila ja mustat täplät lähempänä tyveä kuin etusiiven keskitäplä; sen naarailla on aina jonkin verran sinistä, eivätkä ne ole koskaan yhtä suklaanruskeita. Niittysinisiipinaaraalta puuttuvat takasiiven yläpinnan oranssit kuunsirpit.
Biologia
Toukat syövät virnoja, erityisesti hiirenvirnaa (Vicia cracca), sekä Vicia villosa -lajia, niittynätkelmää (Lathyrus pratensis), sinimailasta (Medicago sativa) ja muita hernekasveja. Munat munitaan yksittäin lehtien tyvien yläpinnalle, ja ne kuoriutuvat noin viikossa. Muurahaiset hoivaavat toukkaa; se talvehtii varhain, toisessa toukkavaiheessaan, lehtikarikkeessa kasvin tyvellä ja syö keväällä nuoria lehtiä. Koiraat partioivat avoimilla metsäpoluilla ja kokoontuvat kukkaisille paikoille.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaSuhteellisen harvinainen TanskassaNT (silmälläpidettävä)1 638 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 1
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 6
Kkesäkuu: 1 277
Hheinäkuu: 344
Eelokuu: 9
Ssyyskuu: 1
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Lentoaika on toukokuun lopusta heinäkuun loppuun.
Levinneisyys
Aiemmin laajalle levinnyt ja hyvin yleinen kaikkialla Seelannissa, Fynillä ja Jyllannissa, ja harvinaisempi Lollandilla, Falsterilla ja Mønillä. Hopeasinisiipi on löydetty Bornholmilta alle 10 kertaa, todennäköisesti kaikki havainnot vaeltavista yksilöistä.
Tilanne tässä maassaYleinen RuotsissaLC (elinvoimainen)21 405 kirjattua havaintoa
Lentoaika
Lentää pääasiassa alkukesällä, kesäkuun toiselta viikolta elokuun loppuun.
Levinneisyys
Ruotsissa suuressa osassa maata, Pohjois-Värmlandista Dalarnan ja Hälsinglandin maatalousalueiden kautta ja edelleen rannikkoalueille pohjoiseen Norrbottenin asti; laajeneminen on ollut merkittävää Norrlandissa. Norjassa eteläisillä ja itäisillä alueilla; Suomessa 67° N:ään asti. Maailmanlaajuinen levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Euroopan, Turkin, Kaukasuksen, Keski-Aasian ja Siperian kautta Mongoliaan, Pohjois-Kiinaan ja Amun alueelle.
Tilanne tässä maassaKohtalaisen yleinen SaksassaV (silmälläpidettävä (Vorwarnliste))502 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 15
Kkesäkuu: 267
Hheinäkuu: 207
Eelokuu: 10
Ssyyskuu: 1
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Yksi sukupolvi toukokuun lopusta heinäkuuhun. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Pohjois- ja Länsi-Espanja, Etelä-Ranska ja Italia Keski-Sveitsin kautta Etelä-Skandinaviaan, Balkanille, Kreikkaan ja Euroopan-Turkkiin. Saksassa pääasiassa idässä.