Ratamoverkkoperhonen on vaihteleva verkkoperhonen, jonka tummalla pohjalla on tiheä ruudukkokuvio pienistä oransseista tai ruskeankeltaisista soluista ja jonka takasiiven alapuoli on vaalean oljenvärinen punaruskein juovin. Sitä tavataan Espanjasta, Luoteis-Euroopasta ja Skandinaviasta Euroopan ja Siperian halki Koreaan ja Pohjois-Kiinaan.
Aukiot ja metsäniityt, hakkuuaukeat, voimalinjojen alle jäävät käytävät ja hoitamattomat niityt, pensaikkoiset kuivat niityt ja katajanummet, polkujen ja metsien reunat, myös soiden lähellä olevat märät niityt; vuoristossa jyrkät etelärinteet puurajan lähellä.
Tuntomerkit
Siipiväli 29–48 mm; vuoristomuodot ovat pienempiä. Yläpuoli on mustanruskea, ja keskisolun ulkopuolella on kolme juovaa pieniä punaruskeita tai ruskeankeltaisia soluja, jotka muodostavat ruudukon; valkeahkoja muotoja esiintyy harvoin. Väri ja kuviointi vaihtelevat suuresti. Etusiiven alapuoli on vaaleampi ja lähes ilman ruudukkoa. Takasiiven alapuoli on vaalean oljenvärinen, ja siinä on mustalla terävästi rajattu punaruskea ulkojuova, mutta ei voimakasta sisäpuolen varjostusta eikä mustia täpliä solujen keskellä. Kahden reunaviivan välinen tila on vaaleankeltainen, ja palpit ovat mustat.
Samannäköiset lajit
Täpläverkkoperhonen on vaaleampi ja okranoranssimpi yläpuolelta, ja sen takasiiven toiseksi uloimmassa oranssissa rivissä on mustia pisteitä. Tummaverkkoperhonen on tummempi, ja sen takasiiven alapuolella on mustia täpliä solujen keskellä. Melitaea aurelia, Melitaea britomartis ja muut sukulaiset voi usein erottaa vain sukupuolielinten tutkimisella. Lennossa se voi muistuttaa keltaverkkoperhosta tai niittyhopeatäplää.
Biologia
Toukat syövät maitikoita (Melampyrum), erityisesti kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense), sekä heinäratamoa (Plantago lanceolata), Veronica-lajeja ja silmäruohoja (Euphrasia). Naaras munii 30–70 munaa epäsäännöllisissä erissä. Nuoret toukat jakavat saman seitin, myöhemmin ne elävät yksinään ja talvehtivat kolmannessa tai neljännessä toukkavaiheessa. Pohjoisessa ja vuoristoissa kehitys voi kestää kaksi tai kolme vuotta. Sukupolvia on yksi, hyvinä vuosina osittain toinenkin. Koiraat lentävät matalalla siksakkia etsien naaraita ja imevät mettä suo-ohdakkeesta ja Centaurea-lajeista.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaHarvinainen TanskassaEN (erittäin uhanalainen)1 048 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 218
Kkesäkuu: 656
Hheinäkuu: 105
Eelokuu: 48
Ssyyskuu: 11
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 10
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Lento ajoittuu tyypillisesti toukokuun lopusta heinäkuun alkuun. Hyvin harvinainen ja niukka 2.
Levinneisyys
Ratamoverkkoperhosella oli aiemmin monia menestyviä kantoja Pohjois- ja Keski-Seelannissa, mutta se katosi Keski-Seelannista vuonna 1959 (Skellebjerg) ja Pohjois-Seelannista vuonna 1987 (Gribskov). Sillä oli aiemmin menestyviä kantoja (erityisesti) Asserbon ja Tisvilden alueilla (vuoteen 1973), Gribskovissa (vuoteen 1987) ja Jægerspris Nordskovissa (vuoteen 1978).
Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 5
Kkesäkuu: 69
Hheinäkuu: 48
Eelokuu: 11
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.
Lentoaika
Lentää noin 1. kesäkuuta alkaen, alankoalueilla etelässä alkukesällä, ja pitkälle heinäkuuhun. Korkeammilla alueilla ja Pohjois-Norjassa laji nähdään useimmin lentämässä heinäkuussa.
Levinneisyys
Yleinen avoimilla alueilla, joilla on tuoreita niittyjä, Etelä-Norjan ja Itä-Norjan eteläosan alankoalueilla. Havaintoja on tehty kaikissa maan lääneissä Rogalandia lukuun ottamatta (läheltä muutama havainto). Hyvin vähän havaintoja länsirannikolta (Møre og Romsdalin sisäosia lukuun ottamatta), Trøndelagista (eteläisimpiä alueita lukuun ottamatta) ja Pohjois-Norjasta. Norjassa tällä hopeatäplällä on ylivoimaisesti laajin levinneisyys ja suurin kanta. Se voi olla runsas avohakkuualueilla ja voimalinjojen alla. Noin 2 100 havaintoa.
Tilanne tässä maassaElinvoimainen RuotsissaLC (elinvoimainen)730 kirjattua havaintoa
Lentoaika
Etelä- ja Keski-Ruotsin alueella kesäkuun toiselta viikolta elokuun loppuun, usein toinen kuoriutumishuippu elokuussa sateisina kesinä. Alalaji norvegica tavataan pääasiassa heinäkuussa.
Levinneisyys
Esiintyy kaikkialla Pohjois-Euroopassa Etelä-Jyllannista ja Skoonesta Pohjois-Norjan Porsangerfjordin sisäosiin ja Sør-Varangeriin, mutta välttää Atlantin rannikkoa. Alalaji norvegica elää koko vuoristoa pitkin Finnmarkiin. Maailmanlaajuinen levinneisyys ulottuu Espanjasta, Etelä-Englannista ja Pohjois-Euroopasta Euroopan ja Siperian kautta Jakutiaan, Koreaan ja Pohjois-Kiinaan.
Tilanne tässä maassaKohtalaisen yleinen Saksassa3 (vaarantunut)3 720 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 5
Hhuhtikuu: 8
Ttoukokuu: 211
Kkesäkuu: 2 207
Hheinäkuu: 1 224
Eelokuu: 49
Ssyyskuu: 5
Llokakuu: 1
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Yksi sukupolvi touko–elokuussa, hyvinä vuosina osittainen toinen sukupolvi elokuun puolivälistä syyskuuhun. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Lähes koko Pohjois- ja Keski-Eurooppa Etelä-Englanti mukaan lukien, etelässä Pyreneille, Italiaan, Sloveniaan ja Euroopan-Turkkiin asti. Laajalle levinnyt Saksassa, mutta valtakunnallisesti vaarantunut.
Tilanne tässä maassaHarvinainen vakituinen Englannissa, pelastettu sukupuutolta suojelutoimillaEN (erittäin uhanalainen)271 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 23
Kkesäkuu: 205
Hheinäkuu: 37
Eelokuu: 5
Ssyyskuu: 1
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Iso-Britannia.
Lentoaika
Yksi sukupolvi: aikuiset ilmestyvät toukokuun toisesta viikosta alkaen West Countryn (Englannin lounaisosa) paikoilla ja ovat runsaimmillaan kesäkuun alussa; muualla ne ilmestyvät toukokuun lopussa ja ovat runsaimmillaan kesäkuun puolivälissä. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Erittäin uhanalainen perhonen, joka olisi lähes varmasti kuollut sukupuuttoon Isossa-Britanniassa ilman viimeisten kahden vuosikymmenen suojelutoimia. Rajoittuu Exmoorille, muutamiin Kentin ja Essexin metsiin sekä Cornwallin ja Devonin rajaseudulle. Levinneisyyden kehitys −58 % (1995–2019), runsauden kehitys −90 % (1981–2019).