Lajiopas
Täpläperhoset

Rinnehopeatäplä

Fabriciana niobe

Rinnehopeatäplä on suuri, oranssi, tiheästi mustakuvioinen hopeatäplä, joka on hyvin samankaltainen kuin ketohopeatäplä. Takasiiven alapinnassa on keltaisia tai hopeisia täpliä ja mustareunaisia suonia. Sen levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Euroopan ja Siperian kautta Amurille.

Rinnehopeatäplä

Esiintymismaat

TanskaNorjaRuotsiSaksaSuomi

Elinympäristö

Kuivat, lämpimät, hiekkaiset paikat: rannikon ja sisämaan dyynit, nummet, kuivat niityt ja hiekkaniityt, vanhat soranottopaikat, avoimet kivikkoiset laitumet ja aukeat sekä kuivien niittyjen vieressä olevat metsänreunat.

Tuntomerkit

Siipiväli 41–57 mm. Yläpinta on oranssi, ja siinä on runsaasti mustia täpliä, poikkijuovia, teräviä reunatäpliä ja ohuet mustat suonet. Koiraan etusiiven tuoksusuomusuonet ovat tuskin paksuuntuneet. Naaraat ovat ruskeankeltaisia, vähemmän teräväpiirteisiä ja usein tyveltä tummentuneita; tummia naaraita esiintyy. Takasiiven alapinta on keltainen vihreine ja ruskeine varjostuksineen, suonet ovat mustareunaiset, tyven lähellä on pieni vaalea täplä, jossa on musta piste, ja suuret täplät ovat hopeisia tai muodossa eris keltaisia. Reunaa pitkin kulkee rivi ruosteenpunaisia silmätäpliä.

Samannäköiset lajit

Ketohopeatäplä on lähes identtinen; varmin tuntomerkki on sen koirailla selvästi pullistuneet tuoksusuomusuonet. Rinnehopeatäplä on keskimäärin pienempi, etusiiven reuna on suora, suonet ovat mustareunaiset ja tyvessä on vaalea täplä, jonka alla on musta piste. Orvokkihopeatäplän takasiiven alapinta on vihreä, eikä siinä ole ruosteenpunaisia silmätäpliä.

Biologia

Laji talvehtii täysin kehittyneenä toukkana munan sisällä. Yöaktiivinen toukka syö orvokkeja (Viola), erityisesti nurmiorvokkia (Viola canina), myös keto-orvokkia (Viola tricolor). Se on punaruskea, ja siinä on mustaa marmorointia, valkoinen selkäjuova ja pitkät vaaleat piikit; pituutta on jopa 40 mm. Kotelo on lähellä maata kehrättyjen kasvinosien keskellä. Aikuiset käyvät innokkaasti kukilla ja ovat nopeita ja voimakkaita lentäjiä.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Tanska

Tilanne tässä maassaSuhteellisen harvinainen TanskassaNT (silmälläpidettävä)571 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 3
  6. kesäkuu: 217
  7. heinäkuu: 330
  8. elokuu: 21
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.

Lentoaika

Lentoaika on kesäkuusta elokuuhun. Toukkavaihe kestää huhtikuusta toukokuuhun.

Levinneisyys

Rinnehopeatäplä esiintyi aiemmin monilla paikoilla Pohjois-, Luoteis- ja Etelä-Seelannissa, mutta 1970-luvulta lähtien se on pääosin havaittu vain Melby Overdrevillä (Koillis-Seelanti), Lumsåsissa ja Korevlerne-alueella (Länsi-Seelannin pohjoisosa). Viimeinen vahvistettu havainto Seelannissa tehtiin Melby Overdrevillä vuonna 1989.

Norja

Tilanne tässä maassaUhanalainen NorjassaCR (äärimmäisen uhanalainen)26 kirjattua havaintoa

Lentoaika

Kesäkuun lopusta elokuun alkuun.

Levinneisyys

Eurooppa pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta, ja itään Turkin kautta Amurille. Aiemmin laajalle levinnyt Itä-Norjassa ja Aust-Agderissa, Vossissa Hordalandin sisäosissa ja Lærdalissa Sognin sisäosissa. 1990-luvulle mennessä levinneisyysalue oli kutistunut suhteellisen pienelle alueelle Oslovuonon molemmin puolin sekä osiin Telemarkia ja pienelle alueelle Hadelandissa Etelä-Opplandissa. Laji havaittiin Norjassa viimeksi vuonna 2004 Granissa Opplandissa ja Ryggessä Østfoldissa. Sen uskotaan nyt hävinneen Norjasta.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaVU (vaarantunut)2 680 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 0
  6. kesäkuu: 278
  7. heinäkuu: 651
  8. elokuu: 80
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Lentoaika vaihtelee kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välillä. Normaaleina vuosina sitä tavataan Ruotsissa tyypillisesti pääasiassa heinäkuun kolmella viimeisellä viikolla.

Levinneisyys

Vähentynyt merkittävästi pitkän ajan kuluessa; yleinen Etelä- ja Keski-Ruotsissa 1800-luvun lopulla. Levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Keski-Euroopan, Venäjän ja Siperian kautta Mongoliaan; puuttuu Iso-Britanniasta ja Pohjois-Ranskasta, kansallisesti hävinnyt Belgiasta.

Saksa

Tilanne tässä maassaHyvin harvinainen Saksassa2 (erittäin uhanalainen)410 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 4
  6. kesäkuu: 188
  7. heinäkuu: 184
  8. elokuu: 27
  9. syyskuu: 3
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Yksi sukupolvi kesäkuun lopusta syyskuun alkuun. Talvehtii täysin kehittyneenä toukkana munankuoren sisällä.

Levinneisyys

Koko Eurooppa 62° pohjoiseen leveyteen asti, Vähän-Aasian ja Lähi-idän kautta Amurille; puuttuu Etelä-Espanjasta, Iso-Britanniasta ja Irlannista. Taantuu voimakkaasti Saksassa, vahvin kanta Itä-Friisin saarilla; etelässä vain jäännöskolonioita, esimerkiksi Schwarzwaldissa, Švaabin Jurassa ja Allgäussa.

Suomi

Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaLC (elinvoimainen)308 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 1
  6. kesäkuu: 50
  7. heinäkuu: 200
  8. elokuu: 57
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Lentää heinäkuun alusta elokuun alkuun. Talvehtii munana, jossa on täysin kehittynyt toukka.

Levinneisyys

Esiintyy Vaasan–Tampereen–Joensuun linjan eteläpuolella, mutta on runsaslukuinen vain Turun ja Hangon välisessä saaristossa.