Lajiopas
Täpläperhoset

Ruskoniittyperhonen

Coenonympha hero

Ruskoniittyperhonen on pieni, tasaisen suklaanruskea niittyperhonen, jonka takasiiven alapinnalla on rivi oranssirenkaisia silmätäpliä sahalaitaisen valkoisen vyön ulkopuolella. Se esiintyy paikoittain Länsi-Euroopasta lauhkean vyöhykkeen halki Koreaan ja Japaniin.

Ruskoniittyperhonen
Kuva: Bouke ten Cate · CC BY 4.0

Esiintymismaat

NorjaRuotsiSaksaSuomi

Elinympäristö

Rehevät, kosteat niityt: metsäiset heinäniityt, jokien varsien ja kosteikon rajan niityt, luhtaniityt ja tulva-alueet, myös tienpientareet, voimalinjakäytävät ja aukiot; riippuu laiduntamisesta tai niitosta.

Tuntomerkit

Siipiväli 24–34 mm, suunnilleen sinisiiven kokoinen. Yläpinta on tasaisen tumman suklaanruskea, ja takasiivessä on oranssi reunaviiva; etusiivessä voi olla silmätäplä kärjen lähellä ja takasiivessä enintään kuusi usein heikkoa, oranssirenkaista silmätäplää. Takasiiven alapinta on harmaanruskea, ja siinä on valkoiset hapsut, hienot tummanruskeat, oranssit ja hopeiset reunaviivat sekä 5–6 oranssirenkaista silmätäplää, kaikki sahalaitaisen valkoisen vyön ulkopuolella. Naarailla silmätäpliä on enemmän ja ne ovat suurempia, ja alapinta on vaaleampi.

Samannäköiset lajit

Kirjoniittyperhosella ylin silmätäplä on valkoisen vyön sisäpuolella, etusiiven yläpinta on oranssi eikä yläpinnalla ole silmätäpliä. Keltaniittyperhonen, idänniittyperhonen ja Coenonympha gardetta ovat yläpuolelta kellanruskeita tai punaruskeita, ja niillä on leveämpi valkoinen vyö. Coenonympha oedippus -lajilta valkoinen vyö puuttuu. Pienet tesmaperhoset muistuttavat sitä lennossa.

Biologia

Munat munitaan yksitellen heinäkasveille. Toukat syövät heiniä ja saroja, kuten kastikoita (Calamagrostis), nata-lajeja (Festuca), nurmilauhaa (Deschampsia cespitosa), luultavasti Melica nutans -lajia ja saroja (Carex). Ne ovat vihreitä ja valkojuovaisia, kasvavat hitaasti ja talvehtivat kolmannessa tai neljännessä toukkavaiheessa lähellä maata. Kotelo riippuu varrella aivan maan yläpuolella. Aikuisilla on hidas, hypähtelevä lento, ja ne lepäävät matalilla pensailla.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Norja

Tilanne tässä maassaUhanalainen NorjassaEN (erittäin uhanalainen)673 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 103
  6. kesäkuu: 391
  7. heinäkuu: 19
  8. elokuu: 0
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.

Lentoaika

Toukokuun lopusta heinäkuun alkuun. Ne alkavat usein lentää jo toukokuun lopusta, kun kevät on aikainen Sisä-Oslovuonolla; joinakin vuosina ensimmäiset yksilöt voivat olla lennossa jo ennen 20. toukokuuta Brønnøyalla Askerissa. Hedmarkissa laji alkaa tyypillisesti lentää kesäkuun alkupuoliskolla ja lentää muutaman päivän heinäkuun puolelle.

Levinneisyys

Pohjois-Ranskasta ja Etelä-Skandinaviasta Keski-Euroopan halki ja edelleen Aasian halki Amurin alueelle, Koreaan ja Japaniin. Se on vähenemässä Euroopassa ja on hävinnyt muun muassa Tanskasta ja Alankomaista. Norjassa se esiintyy kahdella erillisellä alueella Østlandetissa: toinen käsittää Eidskogin Hedmarkissa, Sørumin ja Aurskog-Hølandin Akershusissa sekä Rømskogin Østfoldissa (Keski-Ruotsin populaation jatke; pohjoisin löytö Bjørgedalenissa Hamarin lähellä); toinen käsittää Nesøyan, Brønnøyan ja Ostøyan Sisä-Oslovuonon länsiosassa. Laji oli aiemmin yleinen useilla paikoilla Oslovuonon varrella, mutta se on vähentynyt merkittävästi. Oslossa ei ole ollut havaintoja vuoden 1917 jälkeen eikä Vestfoldissa vuoden 1937 jälkeen. Suurin osa viimeaikaisista havainnoista on Eidskogista Etelä-Hedmarkissa. Yli 900 havaintoa. Laji rauhoitettiin vuonna 2001.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaNT (silmälläpidettävä)7 418 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 57
  6. kesäkuu: 5 786
  7. heinäkuu: 244
  8. elokuu: 0
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Perhonen kuoriutuu ja lentää pääasiassa kesäkuun puolivälissä ja jälkipuoliskolla, ja yksilömäärä vähenee vähitellen heinäkuun alussa.

Levinneisyys

Ydinalue koostuu Värmlandista sekä Etelä- ja Keski-Dalarnasta; aiemmin myös Skoonessa, missä se hävisi vuonna 1996.

Saksa

Tilanne tässä maassaHyvin harvinainen Saksassa2 (erittäin uhanalainen)116 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 42
  6. kesäkuu: 67
  7. heinäkuu: 4
  8. elokuu: 3
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Pääasiassa touko–kesäkuussa yhtenä sukupolvena. Talvehtii toukkana.

Levinneisyys

Paikoittain Länsi-Euroopasta lauhkean vyöhykkeen halki Japaniin ja Koreaan. Saksassa pääasiassa pohjoisessa Alppien esivuoristossa noin 1 300 metriin asti ja kadonnut monilta alueilta; Baden-Württembergissä nykyään vain neljällä alueella.

Suomi

Tilanne tässä maassaHarhailija SuomessaNA (arviointiin soveltumaton)

Lentoaika

Lentää toukokuun lopusta heinäkuun puoliväliin. Toukka talvehtii kolmannessa tai neljännessä toukkavaiheessa.

Levinneisyys

Havaittu Suomessa vain kerran harhailijana: Porvoossa.