Saraikkoniittyperhonen on suoperhonen, jonka yläpinta on tylsän okranvärinen tai ruskehtava, harmaapölyinen, ja jonka harmaan takasiiven alapinnalla on epäsäännöllinen valkoinen vyö. Sen silmätäplät vaihtelevat selvistä puuttuviin. Se esiintyy Euraasian pohjois- ja keskiosissa sekä Pohjois-Amerikassa.
Keidassuot, vaihettumissuot, hetteiköt ja karut nevat, joilla kasvaa suovillaa, sekä kosteat nummet, joilla kasvaa Erica tetralix, ja niihin rajautuvat kosteat niityt; ei koskaan kalkkipitoisilla tai ravinteikkailla mailla; pohjoisessa koivuvyöhykkeelle asti.
Tuntomerkit
Siipiväli 26–40 mm, hyvin vaihteleva. Yläpinta on tylsän okranvärinen tai ruskehtava, vaihtelevasti harmaapölyinen; koiraat ovat tummempia punaruskeita, naaraat vaaleampia okrankeltaisia. Eteläisillä kannoilla on selvät silmätäplät, pohjoisilla vähän tai ei lainkaan. Etusiiven alapinta on okra, ja kärjen lähellä on 1–2 vaalearenkaista silmätäplää ja niiden edessä vaalea juova. Takasiiven alapinta on harmaa tai ruskehtavanharmaa, ja siinä on etureunasta lähtevä epäsäännöllinen valkoinen vyö, joka on usein katkennut täpliksi, sekä sen ulkopuolella pieniä silmätäpliä.
Samannäköiset lajit
Keltaniittyperhonen on pienempi ja puhtaamman vaalean okranvärinen, sen ulkoreuna on selvästi harmaa ja etusiiven kärjen lähellä on harmaa silmätäplä. Sen takasiiven alapinnalla on vain heikko vaalea vyö, ja silmätäplät ovat vähentyneet epäselviksi vaaleiksi pisteiksi. Se elää kuivilla niityillä; vertaile useita tuntomerkkejä.
Biologia
Toukat syövät saroja (Carex), kuten pullosaraa (Carex rostrata), tupasvillaa (Eriophorum vaginatum), luhtavillaa (Eriophorum angustifolium), valkopiirtoheinää (Rhynchospora alba) ja joitakin heiniä. Ne ovat vihreitä ja valkokylkijuovaisia, ja ne talvehtivat puolikasvuisina, kolmannessa tai neljännessä toukkavaiheessa, syvällä tiheissä mättäissä. Kotelo riippuu matalalla kasvissa. Aikuiset imevät mettä kukkarikkailla suon reunoilla.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaSuhteellisen harvinainen TanskassaNT (silmälläpidettävä)549 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 7
Kkesäkuu: 371
Hheinäkuu: 168
Eelokuu: 3
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Lämpiminä vuosina laji voi aloittaa vaelluksensa jo toukokuun viimeisinä päivinä, mutta muuten ensimmäiset yksilöt alkavat yleensä lentää noin viikon kuluttua kesäkuun alusta. Tyypillisinä vuosina vaellusaika voi ulottua muutamaan elokuun päivään.
Levinneisyys
Laajalle levinnyt kaikkialla Jyllannissa (mukaan lukien Læsø, Rømø ja Fanø), mutta harvalukuinen (erityisesti) Länsi- ja Itä-Jyllannissa.
Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)494 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 2
Kkesäkuu: 152
Hheinäkuu: 232
Eelokuu: 10
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.
Lentoaika
Kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun.
Levinneisyys
Pohjois- ja Keski-Eurooppa, ulottuu itään Mongoliaan ja Kamtšatkalle; laajalle levinnyt Pohjois-Amerikassa. Yleinen sopivilla paikoilla Etelä-Norjan, Itä-Norjan ja Trøndelagin sisäosissa. Länsirannikolla se on löydetty vain Nordmøren sisäosista.
Tilanne tässä maassaHarvinainen Saksassa2 (erittäin uhanalainen)791 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 28
Kkesäkuu: 488
Hheinäkuu: 243
Eelokuu: 28
Ssyyskuu: 1
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Toukokuun alusta tai kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun tai loppuun yhtenä sukupolvena. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Euraasiassa Irlannista ja Britanniasta Keski-Euroopan kautta Itä-Aasiaan, pohjoisessa Fennoskandiaan ja etelässä Alpeille; myös Pohjois-Amerikassa. Saksassa vain paikoittain soilla, ja kannat ovat taantuneet jyrkästi.
Tilanne tässä maassaPaikallinen vakituinen, vähenevä Englannissa ja WalesissaEN (erittäin uhanalainen)2 597 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 43
Kkesäkuu: 1 630
Hheinäkuu: 870
Eelokuu: 51
Ssyyskuu: 2
Llokakuu: 1
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Iso-Britannia.
Lentoaika
Yksi sukupolvi: aikuiset ilmestyvät joillakin paikoilla toukokuun lopusta ja ovat runsaimmillaan kesäkuun jälkipuoliskolla ja heinäkuun alussa; Skotlannin pohjoisosissa ne ilmestyvät kesäkuun jälkipuoliskolla ja ovat runsaimmillaan heinäkuun alkupuoliskolla. Toukka talvehtii, pohjoisissa yhdyskunnissa joskus kaksi talvea.
Levinneisyys
Tavataan Pohjois-Britanniassa ja kaikkialla Pohjois-Irlannissa. Se on taantunut vakavasti Englannissa ja Walesissa, mutta on edelleen laajalle levinnyt osissa Skotlantia; runsaasti täplikäs muoto (davus) esiintyy Englannin alankoalueilla ja lähes täplätön rotu (scotica) Pohjois-Skotlannissa. Levinneisyyden kehitys −2 % (1993–2019), runsauden kehitys +407 % (1990–2019).
Tilanne tässä maassaPaikallinen vakituinen IrlannissaVU (vaarantunut)246 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 1
Ttoukokuu: 19
Kkesäkuu: 203
Hheinäkuu: 18
Eelokuu: 3
Ssyyskuu: 2
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Irlanti.
Lentoaika
Kesä–elokuussa yhtenä sukupolvena, pohjoisissa kreivikunnissa lentoaika on myöhäisempi. Talvehtii toukkana diapaussissa noin lokakuusta maaliskuuhun.
Levinneisyys
Rajoittunut laajoille peitto- ja kohosoille, joten se puuttuu pitkälti etelästä ja idästä. Se on havaittu vuoden 2010 jälkeen 32 % harvemmassa 10 km:n ruudussa, koska ojitus, metsitys ja turpeenotto ovat tuhonneet monia sen paikkoja.