Suohopeatäplä on pieni, lämpimän oranssi hopeatäplä, jolla on vahvat mustat kuviot ja kulmikkaat takasiivet ja joka on tiukasti sidoksissa karpaloisiin soihin. Se elää Pohjois- ja Keski-Euroopassa itään Länsi-Siperiaan asti sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa.
Keidassuot, keinuvat nevat ja nummisuot, joilla kasvaa karpaloa; vuoristossa myös kuivemmat maat. Laji katoaa, kun suot ojitetaan tai niistä otetaan turvetta.
Tuntomerkit
Siipiväli 29–42 mm. Siivet ovat vähemmän pyöristyneet kuin useimmilla Boloria-lajeilla, ja takasiiven ulkoreunan keskellä on selvä kulma. Yläpinta on lämpimän punaoranssi ja siinä on karkeita mustia täpliä ja viivoja. Takasiiven alapinta on kontrastinen ja värikäs, siinä on punaruskeita ja keltaisia kenttiä, pieniä hopeisia täpliä ja keskellä selvä hopeatäplä, jonka solu rajaa vaalean juovan sisäosaan. Etusiiven alapinnan mustat täplät ovat selvät. Elinympäristö on varmin vihje.
Samannäköiset lajit
Tunturihopeatäplällä on hienommat, enemmän viivamaiset mustat kuviot, himmeät täplät etusiiven alapinnalla ja aina keltainen takasiiven alapinta, jossa on vähemmän hopeatäpliä. Yläpuolelta se muistuttaa muita pieniä hopeatäpliä, kuten Boloria dia ja angervohopeatäplä, ja Alpeilla lajeja Boloria pales, lehtohopeatäplä ja purohopeatäplä, mutta takasiiven alapinta ja suoelinympäristö paljastavat sen. Keisarinviitta ja sen sukulaiset ovat paljon suurempia.
Biologia
Toukka syö karpaloa (Vaccinium oxycoccos) ja suopursua (Andromeda polifolia). Se on tummanruskea, ja sillä on tiheitä valkokeltaisia täpliä, jotka muodostavat himmeitä kylkiraitoja, kaksi kapeaa selkäraitaa ja monia haaraisia keltaisia piikkejä, joiden tyvi on oranssi. Se talvehtii toukkana. Aikuiset suosivat mesikasvinaan suokukkaa (Comarum palustre) ja ottavat ravintoa myös soiden vieressä sijaitsevilla letoilla, niityillä ja pientareilla.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaSuhteellisen harvinainen TanskassaEN (erittäin uhanalainen)712 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 2
Kkesäkuu: 533
Hheinäkuu: 167
Eelokuu: 10
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Suohopeatäplä lentää toukokuun lopusta heinäkuun puoliväliin. Koska laji elää rahkasammalten seassa, lämpötilan vaihtelut vaikuttavat sen lentoaikaan jonkin verran vähemmän kuin kuivalla maalla eläviin lajeihin.
Levinneisyys
Tanskan suohopeatäplien katsotaan kuuluvan alalajin alethea ja nimialalajin arsilache väliseen limittymisvyöhykkeeseen. Laji on taantunut voimakkaasti viimeisten 70–80 vuoden aikana laajan ojituksen ja erityisesti turpeenoton vuoksi, mutta säilyy onneksi useilla paikoilla Jyllannissa.
Tilanne tässä maassaHarvinainen Saksassa2 (erittäin uhanalainen)930 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 8
Kkesäkuu: 527
Hheinäkuu: 353
Eelokuu: 11
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Yksi sukupolvi kesäkuun puolivälistä elokuuhun. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Etelä-Belgiasta ja Ranskasta Sveitsin, Itävallan, Tšekin ja Puolan kautta Baltian maihin, Fennoskandiassa laajalle levinnyt ja yleinen. Saksassa tuoreita havaintoja on lähes kaikista osavaltioista, usein vain pienistä suojäänteistä; monilta alueilta se on kadonnut ojituksen ja turpeenoton vuoksi.
Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaLC (elinvoimainen)1 236 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 334
Hheinäkuu: 829
Eelokuu: 73
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.
Lentoaika
Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Pohjois-Suomessa vain heinäkuussa. Toukka talvehtii pienenä kasvin varrella olevan seitin sisällä syömättä syksyllä; Lapissa todennäköisesti kahdesti.
Levinneisyys
Melko yleinen Suomessa; elää soilla, niityillä ja rannoilla.