Lajiopas
Kaaliperhoset

Sinappiperhonen

Pontia edusa

Sinappiperhonen on valkoinen vaeltajaperhonen, jonka etusiivessä on mustia kuvioita ja jonka takasiiven alapinta on vihreälaikkuinen. Se esiintyy Keski- ja Kaakkois-Euroopasta kauas Aasiaan ja levittäytyy kesällä pohjoiseen.

Sinappiperhonen

Esiintymismaat

TanskaNorjaRuotsiSaksaSuomi

Elinympäristö

Kuivat, lämpimät, avoimet, usein ihmisen muokkaamat paikat: kesantomaat, joutomaat, rakennustyömaat, ratapihat, soranottopaikat, kulotetut alueet, penkereet ja hiekkarannat.

Tuntomerkit

Siipiväli 33–48 mm. Yläpinta on valkoinen; etusiivessä on leveä, valkoisen katkoma musta kärkilaikku ja musta, neliömäinen solutäplä. Naaraalla on lisäksi musta täplä etusiiven takareunassa ja rivi mustia täpliä takasiiven ulkoreunassa. Alapinta on valkoinen, ja siinä on vihreitä tai harmaanvihreitä, toisiinsa sulautuvia laikkuja, pääasiassa takasiivessä; ne kuultavat yläpuolelta harmaina eivätkä seuraa suonia.

Samannäköiset lajit

Pontia daplidice voidaan erottaa vain sukupuolielinten perusteella. Auroraperhosnaaraalla vihreä marmorointi on hienompaa ja rikkonaisempaa, ja vuorisinappiperhosella vihreät kuviot seuraavat suonia. Kaaliperhosella, naurisperhosella ja lanttuperhosella ei ole vihreälaikkuista alapintaa; kaaliperhonen on lisäksi suurempi ja sen siivenkärki on yhtenäisen musta.

Biologia

Toukat syövät resedoja, kuten Reseda lutea -kasvia, ja ristikukkaisia, esimerkiksi Sisymbrium-lajeja. Toukka on sinertävänharmaa tai vihertävä, ja siinä on mustia pisteitä ja keltaiset pitkittäisjuovat; se kasvaa 21–25 mm pituiseksi. Se talvehtii kotelona, ja sukupolvia on kaksi tai kolme vuodessa. Vaeltajana se voi levitä kesällä kauas pohjoiseen. Lento on nopeaa, kaartelevaa ja matalaa; aikuiset käyvät ristikukkaisilla ja mykerökukkaisilla, kuten ohdakkeilla, sekä timjamilla.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Tanska

Tilanne tässä maassaHarvinainen TanskassaNA (arviointiin soveltumaton)128 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 1
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 2
  5. toukokuu: 4
  6. kesäkuu: 6
  7. heinäkuu: 55
  8. elokuu: 55
  9. syyskuu: 5
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.

Lentoaika

Sinappiperhonen lentää kahtena sukupolvena toukokuusta syyskuuhun. Toukan voi löytää kesäkuusta lokakuuhun.

Levinneisyys

Sinappiperhonen on nykyään todennäköisesti yksinomaan vierailija, kun sitä havaitaan Tanskassa. Se on harvinainen ja nähdään normaalisti vain maan eteläosissa.

Norja

Tilanne tässä maassaHarhailija NorjassaNA (arviointiin soveltumaton)

Lentoaika

Toukokuusta kesäkuun alkuun ja heinä–elokuussa, kahtena sukupolvena.

Levinneisyys

Löydetty Norjasta kahdesti: Holessa Buskerudissa vuonna 1886 ja Sør-Varangerissa Finnmarkissa vuonna 2000. Esiintyy vakituisesti Gotlannissa ja Etelä-Tanskassa; muuten se ilmestyy tulokkaana Pohjois-Euroopassa. Aiemmin luokiteltu lajiksi Pontia daplidice, mutta nykyisin sen katsotaan olevan kaksi lajia; erityisesti Pontia edusa vaeltaa ja voi esiintyä Pohjois-Euroopassa.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaUhanalainen RuotsissaEN (erittäin uhanalainen)544 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 1
  5. toukokuu: 14
  6. kesäkuu: 22
  7. heinäkuu: 97
  8. elokuu: 105
  9. syyskuu: 8
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Lajille voi kehittyä kolme sukupolvea: ensimmäinen lentää touko–kesäkuussa ja muut heinä–syyskuussa.

Levinneisyys

Sinappiperhonen on vaeltaja, joka on havaittu monissa Ruotsin maakunnissa 1900-luvulla; vaellusaallot ovat peräisin Kaakkois-Euroopasta. Vuosina 1970, 1972 ja 2000 suuret vaellusaallot idästä ulottuivat aina Lappiin asti. Nykyään sen tiedetään asuvan vakituisesti vain Gotlannissa, jossa kannat elävät vaaleilla kalkkimailla Mästermyrissä ja Stångan soranottopaikalla. Maailmanlaajuinen levinneisyys kattaa suuren osan Palearktisesta vyöhykkeestä.

Saksa

Tilanne tässä maassaKohtalaisen yleinen Saksassa* (ei uhanalainen)1 866 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 3
  4. huhtikuu: 70
  5. toukokuu: 52
  6. kesäkuu: 288
  7. heinäkuu: 599
  8. elokuu: 556
  9. syyskuu: 286
  10. lokakuu: 10
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Useita sukupolvia keväästä syksyyn. Talvehtii kotelona.

Levinneisyys

Keski-Eurooppa, Italia ja Kaakkois-Eurooppa Aasiaan asti. Saksassa lähinnä vaeltajana, joka ilmaantuu epäsäännöllisesti.

Suomi

Tilanne tässä maassaHarvinainen vaeltaja SuomessaNA (arviointiin soveltumaton)24 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 0
  6. kesäkuu: 0
  7. heinäkuu: 1
  8. elokuu: 20
  9. syyskuu: 3
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Ulkomailla lentää huhtikuusta lokakuuhun useina sukupolvina; Suomessa pääasiassa heinä–elokuussa, ja jälkeläisiä voi nähdä syyskuun loppuun asti. Talvehtii kotelona.

Levinneisyys

Vaeltaja, joka on runsaslukuinen joinakin vuosina, esimerkiksi 2000 ja 2010; useimpina vuosina sitä ei havaita lainkaan.