Lajiopas
Ritariperhoset

Isoapollo

Parnassius apollo

Isoapollo on suuri, valkoinen ritariperhosten lähisukulainen, jonka etusiivellä on mustia täpliä ja jonka kummallakin takasiivellä on kaksi mustarenkaista punaista silmätäplää. Se elää eristyneinä populaatioina Iberian niemimaalta Euroopan vuoristojen, Kaukasuksen ja Uralin kautta Jakutiaan.

Isoapollo
Kuva: Wenkbrauwalbatros · CC BY-SA 3.0

Esiintymismaat

NorjaRuotsiSaksaIso-BritanniaSuomi

Elinympäristö

Aurinkoiset, kuivat, kivikkoiset paikat, usein jyrkät etelänpuoleiset kalliorinteet, kalkkikivirakat, kalliot, alvarit, kivimuurit ja louhosten ylijäämäkivet, joilla kasvaa maksaruohoja; aikuiset ravitsevat itseään lähellä olevilla kukkarikkailla niityillä ja pientareilla.

Tuntomerkit

Siipiväli 60–90 mm, vuoristossa pienempi. Siivet ovat valkoiset mutta näyttävät usein harmahtavilta harvan mustan suomutuksen vuoksi, osin läpikuultavat, ja ulkoreunaa pitkin kulkee lasimainen, suomuton juova. Etusiivellä on neljä tai viisi suurta mustaa täplää; takasiivellä kaksi punaista, mustarenkaista, valkokeskuksista silmätäplää, erityisen suuria naaralla. Alapuoli on kuin yläpuoli, mutta siipien tyvellä on ylimääräisiä punaisia täpliä. Tuntosarvet ovat tasaisen harmaat mustin nuijin; vartalo on musta harmain karvoin. Naaras on yleensä suurempi ja vahvemmin mustapölytetty.

Samannäköiset lajit

Pikkuapollo on myös valkoinen, mutta siltä puuttuvat punaiset silmätäplät. Korkeiden vuorten Parnassius phoebus -lajin tuntosarvet ovat musta-valkorenkaiset ja se elää lähteiden ja vuoristopurojen luona.

Biologia

Munat munitaan yksittäin jäkäliin, sammaliin ja oksille, usein kaukana ravintokasveista, ja täysin kehittynyt toukka talvehtii munan sisällä. Toukat syövät maksaruohoja: vuoristossa pääasiassa ruusujuurta (Rhodiola rosea), alavilla mailla isomaksaruohoa (Sedum telephium) ja Sedum album -lajia. Ne ovat samettisen mustia ja niiden kummallakin kyljellä on rivi punaoransseja täpliä, ja ne ottavat usein aurinkoa. Koteloituminen tapahtuu löyhässä kotelokopassa karikkeessa ja kestää 3–5 viikkoa. Aikuiset liitelevät tyylikkäästi ja käyvät mesillä ohdakkeilla (Carduus), Centaurea-lajeilla ja Origanum vulgare -kasvilla.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Norja

Tilanne tässä maassaHarvinainen NorjassaNT (silmälläpidettävä)622 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 1
  5. toukokuu: 25
  6. kesäkuu: 128
  7. heinäkuu: 321
  8. elokuu: 73
  9. syyskuu: 2
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.

Lentoaika

Kesäkuun lopusta syyskuun alkuun; lentää pääasiassa heinä–elokuussa.

Levinneisyys

Esiintyy Telemarkin sisäosien laaksoalueilla, Hallingdalissa, Numedalissa ja Gudbrandsdalenissa sekä muutamilla paikoilla Ålin, Holin ja Jotunheimenin korkeassa vuoristossa. Uudempia havaintoja on myös Vest-Agderin sisäosista. Aiemmin laajalle levinnyt rannikolla Ruotsin rajalta Vest-Agderiin, mutta nykyisin täysin poissa rannikkoalueilta. Rauhoitettu vuonna 1989. Noin 750 havaintoa vuoden 2025 julkaisun mukaan.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaNT (silmälläpidettävä)36 297 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 855
  6. kesäkuu: 11 587
  7. heinäkuu: 20 617
  8. elokuu: 465
  9. syyskuu: 3
  10. lokakuu: 1
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Lentokausi kestää pitkän kuukauden ja voi sijoittua kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun.

Levinneisyys

Isoapollo esiintyi aiemmin kaikkialla Etelä- ja Keski-Ruotsissa aina Ångermanlandiin asti pohjoisessa. Nykyään se esiintyy vain muutamilla kalkkivaltaisilla alueilla, pääasiassa Gotlannissa, Tukholman saariston eteläosassa ja Västervikin ja S:t Annan välisessä saaristossa. Laji on luokiteltu uhanalaiseksi useissa Euroopan maissa ja on kadonnut aiemmilta esiintymispaikoiltaan, kuten Orustilta Bohuslänissä.

Saksa

Tilanne tässä maassaHyvin harvinainen Saksassa2 (erittäin uhanalainen)709 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 2
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 2
  5. toukokuu: 44
  6. kesäkuu: 306
  7. heinäkuu: 314
  8. elokuu: 20
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 1
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Yksi sukupolvi toukokuun lopusta elokuun loppuun. Yksittäiset aikuiset elävät vain kaksi tai kolme viikkoa.

Levinneisyys

Iberian niemimaalta Euroopan vuoristojen, Kaukasuksen ja Uralvuorten kautta Jakutiaan, enimmäkseen erillisinä kantoina. Saksassa nykyään vain Moselilla, Švaabin ja Frankin Jurassa sekä Baijerin Alpeilla.

Iso-Britannia

Tilanne tässä maassaHarhailija: noin 20 vanhaa havaintoa Iso-Britanniasta, joista useimpien uskotaan olevan ihmisen tuomia yksilöitäNA (arviointiin soveltumaton)

Lentoaika

Käytetyissä lähteissä ei anneta lentoaikaa Iso-Britannian osalta; laji tunnetaan Iso-Britanniasta vain satunnaisina havaintoina.

Levinneisyys

Ei tavata Isossa-Britanniassa vakituisena. Sitä on havaittu Brittein saarilla hyvin satunnaisesti, tunnettuja havaintoja on noin 20 vuosilta 1803–1957, vaikka lähin vakituinen kanta on noin 720 km:n päässä; useimmat havainnot torjutaan vahingossa tai tarkoituksella tuotuina.

Suomi

Tilanne tässä maassaHarvinainen vakituinen SuomessaEN (erittäin uhanalainen)75 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 40
  6. kesäkuu: 10
  7. heinäkuu: 17
  8. elokuu: 8
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Lentää heinäkuun alusta elokuun alkuun. Talvehtii munana tai pienenä toukkana.

Levinneisyys

Hyvin harvinainen; vakituinen Ahvenanmaalla ja Lounaissaaristossa. Ainoa tunnettu sisämaan kanta on Uudellamaalla. Se esiintyi aiemmin myös Järvi-Suomessa.