Paljakkakylmänperhonen on kylmänperhonen, jolla ei ole lainkaan silmätäpliä, yläpuoli on tasaisen harmahtavanokra ja takasiiven alapuoli harmaavalkoisen pilkullinen valkoisin suonin. Sitä tavataan Fennoskandiasta arktisen Siperian kautta Alaskaan ja Labradoriin.
Kuivat, niukkakasvustoiset rinteet ja huiput, korkeat tunturinummet, joilla on paljasta moreenia ja rapautunutta soraa, sekä avoimet hiekkaiset alueet jokien rannoilla.
Tuntomerkit
Siipiväli 30–50 mm. Siivet ovat melko kapeat, vartalo pieni ja tiheäkarvainen ja tuntosarvet melko lyhyet; naaraan etusiivet ovat pyöreämmät. Yläpuoli on lähes tasaisen harmahtavanokra ilman selvää juovaa; takasiipi on harmaampi ja siinä on vaaleampi harmahtavankeltainen juova. Silmätäplät puuttuvat, korkeintaan niiden tilalla on vaaleita täpliä, joskin naarailla on joskus pieni silmätäplä etusiiven kärjen lähellä. Etusiiven alapuoli on okra ja reunaa kohti harmaapilkullinen. Takasiiven alapuoli on harmaa- ja valkopilkullinen, siinä on leveä, epäsäännöllinen juova ja suonet erottuvat hienoina valkoisina viivoina.
Samannäköiset lajit
Toisin kuin useimmilta muilta satyyriperhosilta, siltä puuttuvat silmätäplät. Sarakylmänperhosen koiraat voi erottaa varmasti vain sukupuolielinten tutkimisella.
Biologia
Ainoa varmistettu ravintokasvi on lampaannata (Festuca ovina); myös timoteita (Phleum) mainitaan. Okran- tai kellanruskea toukka, jolla on ruskea selkäjuova, kasvaa hyvin hitaasti: se talvehtii luultavasti kahdesti, toisen kerran matalasti hiekkaan kaivautuneena nadan heinätuppaan juurten joukossa, ja koteloituu keväällä ilman silkkikoppaa. Aikuiset lentävät pian lumen sulamisen jälkeen. Koiraat partioivat ja puolustavat reviirejä, usein matalilla huipuilla; naaraat käyvät usein kukilla.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)71 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 7
Hheinäkuu: 25
Eelokuu: 0
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.
Lentoaika
Pian lumen sulamisen jälkeen, yleensä jossakin vaiheessa kesä- tai heinäkuuta.
Levinneisyys
Varmasti löydetty vain Pohjois-Fennoskandiasta (Norja, Ruotsi ja Suomi), mutta sitä esiintyy todennäköisesti laajemmillakin alueilla, Pohjois-Amerikka mukaan lukien. Norjassa sitä tavataan siellä täällä Altan ja Sør-Varangerin välillä Finnmarkissa. Se ei näytä olevan missään yleinen.
Tilanne tässä maassaHarvinainen RuotsissaVU (vaarantunut)121 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 0
Kkesäkuu: 7
Hheinäkuu: 49
Eelokuu: 2
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.
Lentoaika
Yksi luonnonympäristössään aikaisimmin kuoriutuvista päiväperhosista. Kuoriutuminen alkaa jo kesäkuun toisella viikolla, yleisemmin kesäkuun viimeisellä viikolla heinäkuun alkuun; koiraat kuoriutuvat 3–4 päivää ennen naaraita, ja lentoaika jatkuu noin kaksi viikkoa pidemmälle.
Levinneisyys
Pohjois-Skandinaviassa Pohjoiskalotilla; Ruotsissa vain pohjoisimmissa osissa – Tornionlaakson alueella Torneträskin molemmin puolin sijaitsevilta tuntureilta, Pältsanista ja Tuipalista, sekä löytöjä Pulsujärven lentohiekkakentiltä. Pohjois-Suomessa alavilla mailla ja kuivilla mäntyrinteillä 67° N:ään asti; Norjassa Länsi- ja Itä-Finnmarkissa. Lajin levinneisyys ulottuu Fennoskandiasta ja Beringinmereltä Napa-Siperian kautta Beringinsalmelle ja edelleen Alaskasta Labradoriin. Laji on luokiteltu Euroopassa ja EU:ssa erittäin uhanalaiseksi.