Lajiopas
Sinisiipiset

Pikkukultasiipi

Lycaena phlaeas

Pikkukultasiipi on pieni perhonen, jonka etusiivet ovat kiiltävän oranssit ja mustatäpläiset ja takasiivet tummat oranssilla reunajuovalla. Se on laajalle levinnyt pohjoisella pallonpuoliskolla, Pohjois-Afrikasta ja Euroopasta Japaniin sekä Pohjois-Amerikassa.

Pikkukultasiipi

Esiintymismaat

TanskaNorjaRuotsiSaksaIso-BritanniaIrlantiSuomi

Elinympäristö

Lämpimät, avoimet paikat, joilla kasvillisuus on harvaa: kuivat niityt ja nurmet, kalliot ja kivikot, hiekkakuopat, sisämaan dyynit, tienvarret, kesannot ja joutomaat, alavilta mailta puurajalle asti.

Tuntomerkit

Siipiväli 22–35 mm; sukupuolet ovat samannäköisiä. Etusiiven yläpuoli on kiiltävän kuparinoranssinpunainen, siinä on leveä mustasta tummanruskeaan ulkoreuna, kuusi mustaa täplää juovassa ja kaksi keskisolussa. Takasiiven yläpuoli on tumman harmaa tai tummanruskea, siinä on aaltoileva oranssi reunajuova, joskus sen sisäpuolella pieniä sinisiä pisteitä, ja vaaleat hapsut. Etusiiven alapuoli on himmeämmän oranssi harmaanruskein reunoin; takasiiven alapuoli on ruskehtavanharmaa pienin mustin pistein ja hienoin oranssipisteisin reunaviivoin.

Samannäköiset lajit

Loistokultasiiven naaraat ovat paljon suurempia, oransseja myös takasiiven yläpuolelta, ja niillä on valkoisia pisteitä takasiiven alapuolella; myös ketokultasiiven naaraat voivat näyttää samankaltaisilta. Isokultasiipi on suurempi ja sen takasiiven alapuoli on sinertävänharmaa ja siinä on paljon vaalearenkaisia pisteitä.

Biologia

Vihreä, joskus punajuovainen toukka syö pääasiassa ahosuolaheinää (Rumex acetosella) ja niittysuolaheinää (Rumex acetosa). Munat munitaan yksittäin lehdille; toukat kasvavat kesällä nopeasti ja talvehtivat puolikasvuisina. Pohjoisessa ja vuoristoissa on yksi sukupolvi, etelämpänä kaksi tai useampia. Koiraat puolustavat reviirejä ja ajavat pois jopa suurempia perhosia. Aikuiset ottavat aurinkoa maassa ja kivillä siivet avoinna ja käyvät mielellään pietaryrtillä.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Tanska

Tilanne tässä maassaYleinen TanskassaLC (elinvoimainen)17 736 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 6
  4. huhtikuu: 337
  5. toukokuu: 3 417
  6. kesäkuu: 1 347
  7. heinäkuu: 5 234
  8. elokuu: 3 885
  9. syyskuu: 3 064
  10. lokakuu: 438
  11. marraskuu: 6
  12. joulukuu: 2

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.

Lentoaika

Lajilla on 3–4 sukupolvea vuodessa. Aikuisia (imago) voi havaita yhtäjaksoisesti huhtikuun lopusta lokakuun loppuun.

Levinneisyys

Pikkukultasiipeä tavataan yleisesti kaikkialla Tanskassa.

Norja

Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)4 566 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 1
  4. huhtikuu: 9
  5. toukokuu: 629
  6. kesäkuu: 715
  7. heinäkuu: 1 037
  8. elokuu: 1 481
  9. syyskuu: 334
  10. lokakuu: 20
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.

Lentoaika

Lentää pääasiassa toukokuusta elokuuhun etelän alavilla alueilla, mutta myös syyskuuhun ja toisinaan lokakuussa. Ensimmäinen havainto lentävänä on 18. huhtikuuta. Etelässä kaksi, joskus kolme sukupolvea kauden aikana; vuoristoalueilla ja Pohjois-Norjassa vain yksi sukupolvi, jonka lentoaika on pääasiassa heinäkuussa.

Levinneisyys

Yleinen kaikkialla Norjassa, liittyy avoimiin kivikkoisiin ja soraisiin alueisiin alankoalueilta boreaaliseen metsään asti, koivumetsiin saakka. Noin 5 000 havaintoa, jotka jakautuvat kaikkiin Norjan lääneihin.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaYleinen RuotsissaLC (elinvoimainen)46 016 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 6
  4. huhtikuu: 302
  5. toukokuu: 6 193
  6. kesäkuu: 4 208
  7. heinäkuu: 7 482
  8. elokuu: 7 911
  9. syyskuu: 2 563
  10. lokakuu: 432
  11. marraskuu: 3
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Etelässä kaksi tai kolme sukupolvea toukokuun lopusta lokakuuhun; kolmas sukupolvi syys–lokakuussa on vain osittainen. Pohjoinen alalaji polaris lentää yhtenä sukupolvena heinäkuusta elokuun alkuun.

Levinneisyys

Esiintyy kaikkialla Pohjois-Euroopassa mutta on yleisin eteläpuoliskolla; ei ulotu puurajan yläpuolelle vuoristossa. Levinnyt Atlantin rannikkoa pitkin Norjassa Lofooteille asti. Maailmanlaajuinen levinneisyys on laaja: Pohjois-Afrikasta ja Irlannista Euroopan, Lähi-idän, Keski-Aasian ja Siperian kautta Kiinaan ja Japaniin, etelässä aina Keniaan ja Nepaliin; alalaji polar tavataan myös Alaskassa, Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Grönlannissa.

Saksa

Tilanne tässä maassaHyvin yleinen Saksassa* (ei uhanalainen)54 220 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 4
  2. helmikuu: 2
  3. maaliskuu: 53
  4. huhtikuu: 3 845
  5. toukokuu: 7 025
  6. kesäkuu: 5 089
  7. heinäkuu: 12 589
  8. elokuu: 11 091
  9. syyskuu: 11 168
  10. lokakuu: 2 919
  11. marraskuu: 332
  12. joulukuu: 4

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.

Lentoaika

Helmi- tai huhtikuusta lokakuun loppuun kolmena tai neljänä limittäisenä sukupolvena. Talvehtii nuorena toukkana.

Levinneisyys

Suuri osa pohjoista pallonpuoliskoa, Koillis-Pohjois-Amerikasta Euroopan ja Pohjois-Afrikan halki Japaniin. Laajalle levinnyt kaikkialla Saksassa, joskin melko harvinainen kalkkialueilla.

Iso-Britannia

Tilanne tässä maassaLaajalle levinnyt ja yleinen vakituinen Iso-BritanniassaLC (elinvoimainen)143 511 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 14
  2. helmikuu: 10
  3. maaliskuu: 48
  4. huhtikuu: 2 233
  5. toukokuu: 19 184
  6. kesäkuu: 10 957
  7. heinäkuu: 34 795
  8. elokuu: 42 053
  9. syyskuu: 30 464
  10. lokakuu: 3 584
  11. marraskuu: 168
  12. joulukuu: 1

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Iso-Britannia.

Lentoaika

Tavallisesti kaksi tai kolme sukupolvea, erittäin hyvinä vuosina neljä: ensimmäiset aikuiset huhtikuun puolivälistä tai toukokuun alusta, viimeiset lokakuussa ja toisinaan marraskuun alussa. Talvehtii toukkana.

Levinneisyys

Kaikkialla Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa lukuun ottamatta Pohjois-Britannian ylänköjä; vierailee toisinaan puutarhoissa. Se taantui koko levinneisyysalueellaan 1900-luvulla. Levinneisyyden kehitys −37 % (1970–2019), runsauden kehitys −39 % (1976–2019).

Irlanti

Tilanne tässä maassaLaajalle levinnyt vakituinen IrlannissaLC (elinvoimainen)2 920 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 1
  4. huhtikuu: 15
  5. toukokuu: 566
  6. kesäkuu: 268
  7. heinäkuu: 463
  8. elokuu: 1 284
  9. syyskuu: 268
  10. lokakuu: 52
  11. marraskuu: 3
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Irlanti.

Lentoaika

Huhti–kesäkuussa ja heinä–syyskuussa kahtena sukupolvena, ja hyvinä vuosina satunnainen kolmas lokakuussa. Talvehtii toukkana.

Levinneisyys

Laajalle levinnyt mutta harvalukuinen hiekkadyyneillä, letoilla, turvetuotannosta poistuneilla soilla ja käsittelemättömillä niityillä. Määrät olivat vuonna 2025 noin 63 % pienemmät kuin vuonna 2008.

Suomi

Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaLC (elinvoimainen)6 678 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 6
  5. toukokuu: 689
  6. kesäkuu: 1 764
  7. heinäkuu: 1 249
  8. elokuu: 2 473
  9. syyskuu: 458
  10. lokakuu: 39
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Lentää toukokuun lopusta heinäkuun alkuun. Toinen sukupolvi lentää heinäkuun lopusta elokuun loppuun. Etelä-Suomessa joskus kolmas sukupolvi syys–lokakuussa. Toukka talvehtii puolikasvuisena.

Levinneisyys

Levinneisyysalue on kaksiosainen: Ahvenanmaalta ja etelärannikolta pohjoiseen, vähitellen harvinaistuen, suunnilleen Tornion–Oulun–Kajaanin linjalle sekä uudelleen Pohjois-Lapissa. Se puuttuu Keski-Lapista.