Niittysinisiiven koiraat ovat tumman violetinsinisiä, naaraat tasaisen ruskeita, ja alapinta on tasaisen harmahtava valkorenkaisin mustin pilkuin eikä siinä ole oranssia. Se esiintyy Pohjois-Afrikasta Euroopan ja Siperian halki Koreaan.
Kukkarikkaat, usein kosteat ja lannoittamattomat niityt ja laitumet, tienpientareet, voimalinjakäytävät, metsäautotiet, puronvarret, pensaikot ja aukiot, joilla on runsaasti puna-apilaa; se elää pienissä kannoissa.
Tuntomerkit
Siipiväli 24–34 mm. Koiraan yläpinta on tumman violetinsininen, reunassa musta raja ja ohuet tummat suonet, jotka erottuvat ulkoreunaa kohti. Naaras on tasaisen tummanruskea ja hapsut valkoiset. Alapinta on tuhkanharmaa tai ruskehtavanharmaa, tyvessä vihertävänsinisiä suomuja, etu- ja takasiivessä selvät, yhtä suuret valkorenkaiset mustat pilkut ja kapeat keskitäplät; takasiivessä ei ole jälkeäkään oransseista reunatäplistä.
Samannäköiset lajit
Yläpuolelta koiraan erottavat tumma sininen ja tummat suonet: kangassinisiipi ja ketosinisiipi ovat taivaansinisiä, ja hohtosinisiivellä on hyvin kapea tumma reunus. Naaraat muistuttavat paljon pienempää pikkusinisiipeä ja ruskosinisiipeä, jonka alapinnalla on valkoinen juova ja oransseja reunatäpliä. Virnasinisiiven etusiiven alapinnan pilkut ovat suurempia kuin takasiiven.
Biologia
Toukat syövät palkokasvien kukkia ja siemeniä, ennen kaikkea puna-apilaa (Trifolium pratense), myös joitakin muita apiloita. Munat munitaan yksitellen vielä suljettuihin kukintoihin, joissa toukat syövät talvehtimiseensa asti kolmannessa toukkavaiheessa. Muurahaiset (Lasius) hoivaavat niitä. Aikuiset suosivat palkokasveja, kuten puna-apilaa, Lotus corniculatus -lajia ja hiirenvirnaa (Vicia cracca); koiraat partioivat naaraita etsiessään.
Tiedot maittain
Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.
Tilanne tässä maassaHarvinainen TanskassaEN (erittäin uhanalainen)395 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 0
Ttoukokuu: 8
Kkesäkuu: 311
Hheinäkuu: 72
Eelokuu: 3
Ssyyskuu: 1
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Tanska.
Lentoaika
Kesäkuun alusta elokuun alkuun.
Levinneisyys
Niittysinisiipi oli aikoinaan hyvin yleinen Jyllannissa, mutta vain 20 vuodessa se on kadonnut lähes 9/10:stä esiintymispaikoistaan. Samsølla laji on edelleen useilla hyvillä paikoilla.
Tilanne tässä maassaElinvoimainen RuotsissaLC (elinvoimainen)16 839 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 2
Ttoukokuu: 103
Kkesäkuu: 5 302
Hheinäkuu: 3 477
Eelokuu: 144
Ssyyskuu: 4
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.
Lentoaika
Lentoaika on kesäkuun toiselta viikolta heinäkuun kolmanteen viikkoon. Perhoset ilmestyvät tyypillisesti samanaikaisesti kaikkialla Ruotsissa.
Levinneisyys
Tavataan kaikkialla Pohjois-Euroopassa; pohjoisraja kulkee Etelä-Nordlandin sisäosissa (Norja) ja Ylä-Tornionlaaksossa (Ruotsi) ja Suomessa; se seuraa viljelyseutuja ylös vuoristolaaksoihin Jämtlandiin asti. Maailmanlaajuinen levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Euroopan ja Siperian kautta Pohjois-Kiinaan ja Koreaan.
Tilanne tässä maassaKohtalaisen yleinen Saksassa3 (vaarantunut)7 202 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 1
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 16
Ttoukokuu: 1 795
Kkesäkuu: 2 245
Hheinäkuu: 1 939
Eelokuu: 762
Ssyyskuu: 346
Llokakuu: 73
Mmarraskuu: 2
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Saksa.
Lentoaika
Toukokuun alusta elokuuhun yhtenä tai kahtena sukupolvena, osittainen toinen sukupolvi elokuussa, harvoin kolmas lokakuuhun asti. Talvehtii toukkana.
Levinneisyys
Marokosta ja Iberian niemimaalta Euroopan halki Fennoskandiaan, harvoin napapiirin pohjoispuolella, enintään 2 200 metriin. Hävinnyt Britanniasta. Laajalle levinnyt Saksassa, mutta kadonnut osista pohjoista ja itää.
Tilanne tässä maassaHävinnyt Iso-Britanniasta vuodesta 1904RE (alueellisesti hävinnyt)
Lentoaika
Esiintyessään: yksi sukupolvi vuodessa, aikuiset lensivät kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Talvehti nuorena toukkana.
Levinneisyys
Esiintyi aiemmin Englannin eteläpuoliskolla; rannikon yksilöiden oletetaan olleen tulokkaita ja sisämaan yksilöiden vahingossa tai tarkoituksella tuotuja. Mainittiin ensimmäisen kerran brittiläisenä vuonna 1710, ja havaintoja oli useita satoja 1800-luvun lopulle asti; viimeksi kirjattu vakituisena vuonna 1904. Mahdollinen sukupuuton syy on muuttunut heinänteko, jossa apilat niitettiin kehitysvaiheiden ollessa vielä niiden päällä.
Suomi
Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaLC (elinvoimainen)5 131 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
Ttammikuu: 0
Hhelmikuu: 0
Mmaaliskuu: 0
Hhuhtikuu: 2
Ttoukokuu: 28
Kkesäkuu: 2 534
Hheinäkuu: 2 476
Eelokuu: 91
Ssyyskuu: 0
Llokakuu: 0
Mmarraskuu: 0
Jjoulukuu: 0
Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.
Lentoaika
Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Toukka talvehtii pienenä.
Levinneisyys
Yleinen Etelä-Suomessa; pohjoisimmat havainnot ovat Kittilän lähellä.