Lajiopas
Täpläperhoset

Muurainhopeatäplä

Boloria freija

Muurainhopeatäplä on pieni hopeatäplä, jonka yläpinta on himmeän keltaisenruskea ja karkeasti mustatäpläinen ja jonka kirjava alapinta on mustien siksak-viivojen kuvioima. Se elää napa-alueen ympäri: Pohjois-Euroopassa, Siperiassa, Japanissa ja Pohjois-Amerikassa.

Muurainhopeatäplä
Kuva: (c) Syd Cannings, some rights reserved (CC BY) · CC BY 4.0

Esiintymismaat

NorjaRuotsiSuomi

Elinympäristö

Alavilla mailla vain avoimilla turvesoilla; vuoristossa sekä kosteilla että melko kuivilla avomailla, kuten tunturinummilla.

Tuntomerkit

Siipiväli 34–44 mm. Yläpinta on himmeän keltaisenruskea tai oranssi, siinä on suuria mustia täpliä ja voimakas tumma pölytys siiven tyvestä. Takasiiven alapinta on kirjava, ruskea ja hopeanvalkoinen, ja siinä on vahvoja mustia juovia; keskijuovan suuret täplät ovat enimmäkseen ruosteenpunaisia, ja niiden ulkopuolella on karkeat mustat siksak-nuolenkärkikuviot. Reunatäplät ovat kirkkaanvalkoisia, mustareunaisia ja kolmiomaisia, eivät T-muotoisia. Alapinta on kirjavampi kuin muilla pienillä hopeatäplillä.

Samannäköiset lajit

Sen voi sekoittaa tundrahopeatäplään (Boloria chariclea) ja pohjanhopeatäplään (Boloria polaris). Muurainhopeatäplällä on takasiiven alapinnalla kirkkaanvalkoiset, mustareunaiset, kolmiomaiset reunatäplät ja keskijuovan ulkopuolella mustat siksak-nuolenkärkikuviot.

Biologia

Toukat syövät lakkaa (Rubus chamaemorus), karpaloa (Vaccinium oxycoccos) ja suopursua (Andromeda polifolia); myös juolukkaa (Vaccinium uliginosum), mustikkaa (Vaccinium myrtillus) ja sianpuolukkaa (Arctostaphylos alpinus) mainitaan. Toukka on harmaamusta, sillä on mustat piikit ja katkonainen harmaa kyljen viiva. Se talvehtii täysikasvuisena ja koteloituu keväällä; kotelo riippuu matalalla kasvillisuudessa.

Tiedot maittain

Yllä oleva kuvaus pätee kaikkialla. Tilanne, lentoaika ja levinneisyys koskevat vain valittua maata.

Norja

Tilanne tässä maassaYleinen NorjassaLC (elinvoimainen)177 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 5
  6. kesäkuu: 73
  7. heinäkuu: 34
  8. elokuu: 1
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Norja.

Lentoaika

Touko–kesäkuussa. Vuoristossa ja pohjoisessa kesä–heinäkuussa.

Levinneisyys

Kiertonapainen. Pohjois-Euroopasta itään Siperian halki Kamtšatkalle ja Japaniin sekä edelleen itään Pohjois-Amerikan pohjoisosiin. Kalliovuorilla etelään Coloradoon. Paikoin Itä-Norjan alankoalueilla. Muuten laajalle levinnyt korkeammilla alueilla Itä-Norjassa, Trøndelagin sisäosissa, Nordlandissa ja Tromsin läänissä sekä kaikkialla Finnmarkissa.

Ruotsi

Tilanne tässä maassaElinvoimainen RuotsissaLC (elinvoimainen)1 074 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 0
  5. toukokuu: 71
  6. kesäkuu: 280
  7. heinäkuu: 135
  8. elokuu: 4
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Ruotsi.

Lentoaika

Toukokuun ensimmäisestä viikosta kesäkuun alkuun; tunturissa kesä–heinäkuussa.

Levinneisyys

Esiintyy Upplandista, Västmanlandista ja Värmlandista pohjoiseen; etelässä paikallinen, pohjoisessa laajemmin levinnyt.

Suomi

Tilanne tässä maassaYleinen vakituinen SuomessaNT (silmälläpidettävä)936 kirjattua havaintoa
Havainnot kuukausittain
  1. tammikuu: 0
  2. helmikuu: 0
  3. maaliskuu: 0
  4. huhtikuu: 1
  5. toukokuu: 157
  6. kesäkuu: 376
  7. heinäkuu: 399
  8. elokuu: 3
  9. syyskuu: 0
  10. lokakuu: 0
  11. marraskuu: 0
  12. joulukuu: 0

Kirjatut havainnot vuoden kuukausien mukaan – Suomi.

Lentoaika

Etelä-Suomessa lentää toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin, Pohjois-Suomessa kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin. Toukka talvehtii täysikasvuisena.

Levinneisyys

Se on taantunut Etelä-Suomessa, missä sitä tavataan vain soilla; Lapissa se elää myös suomaastossa koivuvyöhykkeellä ja kosteilla tunturiniityillä.